Naiset työelämän digitalisaation voittajia

Digitekniikan nopean kehityksen sanotaan usein mullistavan työmarkkinat, ja roboteista ja tekoälystä povataan loppua perinteisille työmarkkinoille. 
Uusi pohjoismainen työelämätutkimus monipuolistaa kuitenkin käsityksiä ja ennen kaikkea hälventää uhkakuvia.
 

– Vielä ei ole nähtävissä paradigman muutosta. Tekninen kehitys muuttaa työmarkkinoita, mutta muutos on jatkuvaa eikä kumouksellista. Nähtävissä on myös eroja eri alojen, eri Pohjoismaiden sekä naisten ja miesten työmarkkinoiden välillä, sanoo Göteborgin yliopiston työelämätutkija Bertil Rolandsson. 

Hän ja suuri joukko muita tutkijoita ovat kirjoittaneet raportin, johon on koottu uutta tietoa digitalisaation vaikutuksista Pohjoismaiden työmarkkinoihin. Raportti on osa tulevaisuuden työelämään keskittyvää kolmivuotista tutkimuspanostusta.  

Tutkijat toteavat, että kuluneiden 30 vuoden aikana tapahtunut digitalisaatio ei ole kokonaistasolla vähentänyt työpaikkoja tai työpaikkojen lisäystä Pohjoismaissa, vaikka monilla aloilla on otettu takapakkia. 
Yleistäen voidaan todeta, että valmistavasta teollisuudesta hävinneet työpaikat ovat korvautuneet palvelusektorin työpaikoilla. Palvelusektorin osuus Pohjoismaiden kaikista työpaikoista on nyt neljä viidesosaa, ja kasvusta ovat hyötyneet varsinkin naiset. 

– Palvelusektori on ollut työllisyyden pelastaja, ja uskomme kehityksen jatkuvan. Lisäksi tämä osa työmarkkinoista on usein kaikkein naisvaltaisinta, Bertil Rolandsson sanoo. 
 

Asiakaskontaktia vaativia töitä on vaikea järkeistää pois. Sama pätee juridiseen asiantuntemukseen, palvelutoiminnan kehitykseen ja viestintään liittyviin töihin. 

Kansainvälisessä työelämätutkimuksessa tavataan varoitella siitä, että digitalisaatio johtaa työelämän polarisaatioon. Polarisaatio tarkoittaa kärjistettynä sitä, että työmarkkinat jakautuvat korkea- ja matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskipalkkainen työ katoaa. 

Näkemys perustuu siihen, että siivoojille ja muille palvelusektorin suorittavaa työtä tekeville on aina tarvetta. Sama pätee korkean osaamisen työhön, kuten tuotekehitykseen.  

Kärsijöinä ovat sen sijaan keskitason toimihenkilöt, kuten hallintohenkilöstö, tietyt pankkitoimihenkilöt sekä logistiikan ja varastonhallinnan työtehtävät.  
 

Raportti osoittaa, että Pohjoismaissa polarisaatiokehitys on selkeintä Tanskan työmarkkinoilla.

 
Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa trendinä on sen sijaan ammatillinen liikkuvuus ylöspäin, jolloin enemmän osaamista vaativien töiden osuus kasvaa ja matalan osaamistason töiden osuus vähenee. 

– Pohjolassa on perinteisesti toteutettu suuria ja laajoja koulutuspanostuksia. Monilla työpaikoilla investoidaan osaamisen kehittämiseen ja kutsutaan työmarkkinaosapuolet mukaan työhön, Bertil Rolandsson sanoo.
 

Raportin mukaan ammatillista liikkuvuutta ylöspäin tapahtuu julkisella sektorilla ja valmistavassa teollisuudessa, mutta osaamis- ja palkkatason nousua tapahtuu myös palvelusektorilla.

Tutkijat ovat syventyneet siihen, miten digitalisaatio on vaikuttanut perinteisiin palvelualoihin, kuten vähittäiskauppaan, vanhustenhoitoon ja pankkialaan.

Niille kaikille on yhteistä se, että digitalisaatio parantaa palveluita ja lisää niiden kysyntää. 
Palveluiden parantuminen taas kasvattaa aloilla työskenteleviin kohdistuvia osaamisvaatimuksia.
 

– Palvelusektorilla on ollut tärkeä rooli vähän koulutettujen ihmisten työllistäjänä ja henkilöstön osaamistason nostossa. Varsinkin julkinen sektori on onnistunut tässä hyvin.

Tulevaisuuden huolenaiheita on tutkijoiden mukaan se, onnistuuko palvelusektori jatkossakin työllistämään matalasti koulutettuja ihmisiä. Tekninen kehitys vähentää työpaikkoja miesvaltaisessa valmistavassa teollisuudessa, joten korkean työllisyyden ylläpito Pohjoismaissa riippuu palvelusektorin kehityksestä. 
 

– Jos vähittäiskaupan ja logistiikan yksinkertaisemmissa työtehtävissä tapahtuu huomattavaa digitalisaatiota, edessä on vakava haaste. Silloin tavaroiden tuotannosta työttömiksi jääneiden on vaikeampi siirtyä palvelusektorille, mikä lisää polarisaatiota perinteisillä miesvaltaisilla aloilla.  

Bertil Rolandssonin mukaan pohjoismainen työmarkkinamalli on siivittänyt Pohjoismaita pitkälle digitalisaation aikakaudella ja muutos on ollut vähemmän dramaattinen kuin muissa länsimaissa. 
 

– Muissa maissa kehitys on ollut kuoppaisempaa ja poikinut enemmän konflikteja. Pohjolassa ihmisiä on onnistuttu valmistamaan digimurrokseen koulutuksella ja aktiivisella työvoimapolitiikalla. Se auttaa ihmisiä ymmärtämään, että hyvinvointimme säilyttäminen edellyttää murrosta, Bertil Rolandsson sanoo.