Korona teettää rajaesteneuvostolla lisätyötä myös vuonna 2021

Koronapandemia on merkinnyt suurta takaiskua Pohjolan vapaalle liikkuvuudelle. Erityisen rankasti se on kurittanut raja-alueiden asukkaita, joiden arki muuttui yhdellä iskulla.

– Rajojen sulkeminen tuli šokkina rajaseutujen asukkaille, jotka ovat vuosikymmenten ajan voineet liikkua vapaasti maiden välillä, sanoo ex-ministeri ja -kansanedustaja Kimmo Sasi, joka toimii rajaesteneuvoston puheenjohtajana vuonna 2021.

Sasin mukaan nyt on erittäin tärkeää palauttaa raja-alueiden asukkaiden luottamus rajattomaan Pohjolaan. Siksi hän vetoaakin Pohjoismaiden päättäjiin:

– Poliitikkojen on annettava vakuutus siitä, että Pohjoismaat hoitavat seuraavan kriisin paremmin. Ihmisillä ei pitäisi olla pelkoa siitä, uskaltaako rajan toiselta puolelta ottaa töitä vastaan tai uskaltaako toiseen Pohjoismaahan muuttaa, jos muu perhe jää kotimaahan. Poliitikkojen on kyettävä antamaan tällainen vakuutus, ja rajaesteneuvostolla on mahdollisuus luoda painetta.

Pandemia on vaikuttanut suuresti rajaesteneuvoston toimintaan. Kun rajoitukset tulivat voimaan, neuvosto järjesti työnsä nopeasti uuteen uskoon. Neuvosto ryhtyi jo maaliskuussa keräämään tietoa koronarajoitusten aiheuttamista ongelmista yhdessä rajaneuvontapalveluiden ja Info Pohjolan (Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu) kanssa.

Rajaesteneuvostolle on raportoitu häiriöistä koko pandemian ajan, ja neuvosto on pitänyt säännöllisesti yhteyttä käytännön ongelmanratkaisusta vastaaviin tahoihin.

– Tehtävänämme on saattaa meille raportoidut ongelmat vastuuministerien ja -viranomaisten tietoon, ja kansallisten viranomaisten tulee vuorostaan ryhtyä toimiin niiden ratkaisemiseksi. Kun Pohjoismaiden välillä on ilmennyt ongelmia, ne on viety usein mahdollisimman korkealle tasolle. Yleensä rajaesteiden ratkomiseen löytyy poliittista tahtoa. Tämä osoittaa yhteistyön toimivuuden ja hyödyllisyyden, Kimmo Sasi sanoo.

Vaikka monet koronaan liittyvät häiriöt ovat yhä ratkaisematta, myös ratkaisuja on löydetty. Ratkaisu löytyi nopeasti esimerkiksi siihen, kumman maan sosiaaliturvajärjestelmään ja kumman maan työttömyyskassaan etätyötä tekevä rajatyöntekijä kuuluu.

Aivan hiljattain saatiin ratkaistua myös ongelma, joka esti päivittäin rajan toisella puolella työssä käyvien ruotsalaisten ja suomalaisten työskentelyn Norjassa.

Keväästä 2020 lähtien on tunnistettu lähes 70 koronaan liittyvää häiriötä, joista on yhä ratkaisematta 33 (tilanne 3. maaliskuuta 2021). Pandemian toisen aallon aikana on otettu käyttöön entistä tiukempia maahantulorajoituksia, jotka ovat olleet vakava isku vapaalle liikkuvuudelle. Samalla on syntynyt uusia häiriöitä.

Kimmo Sasi sanoo, että rajaesteneuvosto keskittyy myös kuluvana vuonna täysipainoisesti koronan vaikutuksiin.

– Meillä ei ole valtaa ohjata Pohjoismaiden poliittisia prosesseja, mutta voimme luoda hallituksille painetta ongelmien ratkaisemiseksi ja herätellä Pohjoismaiden välistä keskustelua. Mielestäni tämä toimii nyt varsin hyvin. Olen tyytyväinen myös siihen, että rajaesteet ovat tärkeä asialistan kohta Pohjoismaiden neuvoston jokasyksyisessä istunnossa.

Koronaan liittyvien häiriöiden lisäksi rajaesteneuvosto käsittelee vuonna 2021 myös varsinaisia rajaesteitä.

Neuvostolla on tänä vuonna 40 priorisoitua rajaestettä ja kuusi painopistealuetta. Ne ovat ammattipätevyyden tunnustaminen, rakentamismääräysten erot, digitaalinen yhteistyö (digitaalisten työkalujen rajat ylittävä käyttö), tv-lähetysten maakohtaisten estojen vähentäminen, raja-aluetilastot sekä rajat ylittävä liikenneyhteistyö. Neuvosto vahvisti painopistealueet vuotuisessa aloituskokouksessaan 2.–3. maaliskuuta.

Rajaesteneuvosto on poliittinen elin, joka on saanut Pohjoismaiden hallituksilta tehtäväksi edistää yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Neuvoston tavoitteena on poistaa 8–12 rajaestettä joka vuosi. Neuvostossa on kymmenen jäsentä.