Koulutusyhteistyö tärkeämpää kuin koskaan

31.10.18 | Uutinen
Nordplus 30 år

Nordplus 30 vuotta. Jan Tore Sanner, Michael Tetzschner ja Anna Ekstrøm

Photographer
Sara Johannessen / norden
30 vuotta jatkunut koulutus- ja kieliyhteistyö ja 8 600 lasta, nuorta ja aikuista, jotka osallistuvat Nordplusin monipuoliseen liikkuvuustoimintaan vuosittain, ei vielä riitä. Pohjoismaiden asukkaat haluavat lisää, ja sitä on syytä juhlia.

OSLO: Parlamentaarikoiden, ministereiden, suurlähettiläiden ja kutsuvieraiden joukko kokoontui Norjan suurkäräjille Pohjoismaiden neuvoston 70. istunnon yhteydessä juhlistamaan yhtä pohjoismaisen yhteistyön onnistuneimmista ohjelmista, Nordplusia, joka on Pohjoismaiden ministerineuvoston laajin elinikäisen oppimisen ohjelma. 
Vuonna 2018 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, että Nordplus-yhteistyö käynnistettiin Pohjoismaiden välillä ja 10 vuotta siitä, että Baltian maat liittyivät mukaan. Nordplus-ohjelmassa käytetään vuosittain reilut 10 miljoonaa euroa hyvin erilaisiin koulutus- ja kielipanostuksiin, joiden kohderyhmät vaihtelevat pikkulapsista aikuisiin. Ohjelman keskeisiä työkaluja ovat liikkuvuustoiminnot ja verkostot, joiden parissa vaihdetaan kokemuksia ja luodaan uutta osaamista yhteisten kehityshankkeiden muodossa. Nordplus tekee tällä tavoin sekä pohjoismaisesta että Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisestä yhteistyöstä entistä ajankohtaisempaa. 
– Nordplus edustaa pohjoismaista naapuruusajattelua. Ilman kansanomaista rajat ylittävää yhteistyötä ja liikkuvuutta Pohjoismaista ei olisi tullut maailman integroitunein alue, toteaa Pohjoismaiden neuvoston presidentti Michael Tetzschner.

Nordplus edustaa pohjoismaista naapuruusajattelua. Ilman kansanomaista rajat ylittävää yhteistyötä ja liikkuvuutta Pohjoismaista ei olisi tullut maailman integroitunein alue.

Michael Tetzschner, Pohjoismaiden neuvoston presidentti

Pohjoismaiden asukkaat haluavat lisää

Vuonna 2017 laadittuun Arvokasta yhteistyötä -raporttiin on koottu yhteensä 3 000 Pohjoismaiden asukkaan näkemyksiä pohjoismaisesta yhteistyöstä. Siinä koulutusta pidetään kaikista tärkeimpänä virallisen pohjoismaisen yhteistyön aiheena, ja nuorista yli puolet kokee liikkuvuuden yhteistyön suurimmaksi eduksi. Siltäkin kannalta on ilahduttavaa, että yli 8 600 henkilöä osallistuu liikkuvuustoimintaan ja että 3 500–3 900 oppilaitosta ja organisaatiota hakee varoja vuosittain. Joka vuosi saadaan paljon uusia osallistujia. 
Hyvänä tuloksena voidaan pitää myös sitä, että kaikki maat sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti osallistuvat aktiivisesti Nordplus-ohjelmaan. Vuosien 2019–2020 panostusalueeksi on nyt valittu digiosaaminen ja ohjelmoinnillinen ajattelu: oppilaiden, opiskelijoiden ja aikuisten valmistaminen digitalisoituun yhteiskuntaan. Tämä ilahduttaa Ruotsin lukio- ja osaamiskehitysministeri Anna Ekströmiä.

– Odotan innolla siitä saatavaa hyötyä opetusympäristöissämme. Kaikille – niin pikkulapsille, lukiolaisille, aikuisopiskelijoille kuin opiskelijoille tulee antaa valmiudet elinikäiseen oppimiseen, jossa digiosaaminen on välttämätöntä, Ekström sanoo.

Odotan innolla siitä saatavaa hyötyä opetusympäristöissämme. Kaikille – niin pikkulapsille, lukiolaisille, aikuisopiskelijoille kuin opiskelijoille tulee antaa valmiudet elinikäiseen oppimiseen, jossa digiosaaminen on välttämätöntä.

Anna Ekström, Ruotsin lukio- ja osaamiskehitysministeri

Eväitä tulevaisuuteen

Nordplusin puitteissa myönnetään varoja kansanomaiseen yhteistyöhön monien erilaisten aiheiden, myös kaikkien Pohjoismaiden ja Baltian maiden ministereiden priorisointeihin kuuluvien aiheiden parissa. 
Muuttuva Pohjola oli yksi keskeisistä teemoista Pohjoismaiden ministerineuvoston Norjan puheenjohtajakaudella vuonna 2017. Nordplus-ohjelman tärkeydestä voidaan mainita esimerkkinä, että tänä vuonna jaettiin noin 2,3 miljoonaa euroa hankkeisiin, jotka koskivat yhteiskuntiemme varustamista uusien haasteiden kohtaamiseen ja uudenlaiseen arkeen mukautumiseen. Ne käsittelevät muun muassa kotoutumista, ilmasto- ja ympäristöasioita, digitalisaatiota ja uusia teknologioita.

– Ohjelman kautta tuodaan esiin muutoksiin mukautumiseen, kotoutumiseen ja digitalisaatioon liittyviä yhteisiä haasteita. Nordplus on tällä tavoin edistänyt maiden välistä ideoiden ja kokemusten vaihtoa jo 30 vuoden ajan, Norjan osaamis- ja kotoutusministeri Jan Tore Sanner toteaa.