Kriisivalmius keskiössä Pohjoismaiden neuvoston 73. istunnossa

20.10.21 | Uutinen
Christine Peterson/SIPA/Ritzau Scanpix
Photographer
Christine Peterson/SIPA/Ritzau Scanpix
Mitä Pohjoismaat ovat oppineet koronakriisistä, ja miten pohjoismaista kriisi- ja varautumisyhteistyötä tulisi vahvistaa jatkossa? Tämä on pääaiheena Pohjoismaiden neuvoston istunnossa, joka pidetään Kööpenhaminassa 1.–4. marraskuuta. Tämän vuoden istunto järjestetään jälleen fyysisenä tapahtumana.

Pandemia ja yhteistyö puhuttavat muun muassa Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden pääministerien välisessä huippukokouksessa 3. marraskuuta. Kokouksessa neuvoston jäsenet voivat esittää kysymyksiä suoraan pääministereille.

– Pääministerien kanssa pidettävä huippukokous on istunnon tärkein ohjelmakohta. Kokouksessa keskustellaan koronakriisin opetuksista, mahdollisia sulkutoimia edeltävän yhteistyön parantamisesta, rajasuluilta välttymisestä ja siitä, miten maat voisivat auttaa toisiaan sen sijaan, että naapurimaiden kansalaisten elämää ryhdytään vaikeuttamaan. Olemme kansalaisille velkaa sen, että seuraavaan kriisiin varaudutaan paremmin, sanoo Pohjoismaiden neuvoston presidentti Bertel Haarder.

Kehotuksia pääministereille

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto haluaa pääministereiden ottavan keskustelussa kantaa konkreettisiin ehdotuksiin, jotka se on laatinut kriisikoordinaation parantamiseksi.

Neuvosto kehottaa pääministereitä muun muassa solmimaan varautumisyhteistyötä ja kriisinhallintaa koskevan uuden pohjoismaisen sopimuksen, joka olisi linjassa esimerkiksi yhteisten sosiaaliturva- ja työmarkkinasopimusten kanssa.

Pohjoismaiden neuvosto perää myös yhteistä pohjoismaista valmiuslakia tai kansallisten valmiuslakien harmonisointia. Lisäksi neuvosto haluaa uuden pohjoismaisen valmiusyksikön, joka muodostettaisiin vahvistamalla ja laajentamalla nykyisiä verkostoja ja instituutioita.

Neuvosto ehdottaa niin ikään kaikkien pohjoismaisten sopimusten tarkistamista, jotta ne tukisivat Pohjoismaiden 2030-visiota Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena.

Kriisivalmius toistuu aiheena myös useissa mietinnöissä, jotka käsitellään täysistunnossa keskiviikkona 3. marraskuuta. Jos mietinnöt hyväksytään, niistä tehdään suosituksia Pohjoismaiden hallituksille.

Naton pääsihteeri istunnon vieraana

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on istunnon toinen keskeinen teema, ja vieraspuhujaksi on kutsuttu Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Stoltenbergin puhe ajoittuu samalle päivälle kuin pääministerien kanssa pidettävä huippukokous. Puheen jälkeen neuvosto käy puolustuskeskustelun.

Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti Annette Lind odottaa jo Stoltenbergin vierailua. 

– On hienoa päästä tapaamaan puoluetoverini Stoltenberg. Olen itse Tanskan sosiaalidemokraattien ulkopolitiikkavastaava, joten on kiinnostavaa päästä kuulemaan pääsihteerin ajatuksia. 

73. istunto järjestetään Tanskan parlamentissa Kööpenhaminassa. Kaikki täysistuntokeskustelut lähetetään suorana verkossa (linkki julkaistaan myöhemmin).

Faktaa:

– Pohjoismaiden neuvoston istuntoon kokoontuu poliitikkoja koko Pohjolasta. Paikan päällä on neuvoston jäsenten ja Pohjoismaiden pääministerien lisäksi monia muita ministereitä ja kansainvälisiä vieraita.

– Istunto järjestetään joka syksy, ja tämänkertainen istunto on järjestyksessä 73. 

– Istunto avataan virallisesti tiistaina 2. marraskuuta klo 15 (Suomen aikaa), mutta se alkaa jo edellisen päivän puolueryhmäkokouksilla. Istunto päättyy torstaina 4. marraskuuta klo 17.00 Suomen aikaa.

– Viimeisenä istuntopäivänä neuvostolle valitaan uusi presidentti ja varapresidentti vuodeksi 2022. He tulevat Suomesta, joka toimii ensi vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana.

Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien virallinen yhteistyöfoorumi. Neuvostossa on 87 jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.