Naton pääsihteeri vieraana Pohjoismaiden neuvoston istunnossa

Pohjoismaiden neuvoston presidentti Bertel Haarder uskoo, että pääsihteerin puhe kirvoittaa vilkkaan keskustelun yhteispohjoismaisten turvallisuus- ja kriisistrategioiden kehittämisestä.

Neuvoston puheenjohtajiston syyskokouksessa keskusteltiin useista asioista, joilla on suora kytkös kriisivalmiuteen. Presidentti toteaa, että tämä on nykyisin pikemmin sääntö kuin poikkeus. 

Hän näkee suurta symboliarvoa siinä, että Naton pääsihteeri puhuu Pohjoismaiden neuvostossa.

– Kylmän sodan aikana olisi ollut mahdotonta keskustella puolustuspolitiikasta ja kutsua Naton pääsihteeri Pohjoismaiden neuvostoon, Bertel Haarder sanoo. Puolustusyhteistyön merkitys on kuitenkin kasvanut, ja nykyisin pohjoismainen puolustusyhteistyö on organisoitu Nordefcon kautta. Pohjois-Atlantin ja Arktiksen painoarvo on kasvanut pohjoismaisessa yhteistyössä ympäristö-, liikenne- ja varsinkin turvallisuusnäkökulmasta. Onkin kiinnostavaa kuulla Jens Stoltenbergin ajatuksia aiheesta.

Myös Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti Annette Lind odottaa pääsihteerin vierailua.

– Pohjoismainen yhteistyö luo arvoa jäsenmaille ja perustuu yhteisiin arvoihimme. Kun maailma palaa, Pohjolan on hyödynnettävä kansainvälistä asemaansa ja toimittava esikuvana. Odotankin jo sitä, että Pohjoismaiden neuvosto pääsee keskustelemaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta Naton pääsihteerin kanssa, Annette Lind sanoo.  

Jens Stoltenbergillä on Norjan entisenä pääministerinä syvällistä tietämystä Pohjolasta ja alueemme olosuhteista.

– Pohjolan alueellisia tunnusmerkkejä ovat rauha ja vakaus, pääsihteeri Stoltenberg sanoo. Tähän on osaltaan vaikuttanut Nato yhdessä liittolaistemme ja läheisten yhteistyökumppaneidemme kanssa.

– Koronapandemia on tehnyt meistä entistä tietoisempia siitä, että yhteistä kriisivalmiutta on syytä tehostaa, Pohjoismaiden neuvoston presidentti painottaa. Seuraava kriisi saattaa näyttää ihan erilaiselta, ja yhdessä toimiminen parantaa edellytyksiämme selättää ilmenevät ongelmat.

– Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi vuonna 2019 yhteiskuntaturvallisuusstrategian, ja olemme sittemmin tehneet kovasti töitä sen ehdotusten toteuttamiseksi, Bertel Haarder toteaa. Puheenjohtajiston kokouksessa keskusteltiin esimerkiksi kriisitilanteita varten perustettavasta pohjoismaisesta varmuusvarastosta. Ehdotus on linjassa strategiassa esitettävien ajatusten kanssa.

Puheenjohtajiston kokouksessa käsiteltiin myös neuvotteluja, joita Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto käyvät parhaillaan vuoden 2022 budjetista. Pohjoismaiden neuvosto vastustaa muun muassa kulttuuri- ja koulutusmäärärahojen leikkaamista. Lopullinen budjettiehdotus esitellään Pohjoismaiden neuvoston istunnossa marraskuussa.