Kulttuuriministerit: Kulttuuri on kestävän kehityksen kantava voima
Kuva Arknat-arkkitehtuurifestivaalilta, johon osallistuu opiskelijoita koko Pohjolasta.
Glasgow’n COP26-ilmastokokouksen jatkuessa Pohjoismaiden kulttuuriministerit kohdistavat huomiota siihen, millainen rooli taiteella ja kulttuurilla voi olla kestävässä kehityksessä.
– Korostamme, että vihreä taide- ja kulttuurielämä on tärkeä sekä tämän päivän että tulevaisuuden kannalta. Pohjoismaiden kansalaisyhteiskunnat sekä etenkin lapset ja nuoret ovat kulttuurisektorin vihreän siirtymän aktiivisia aloitteentekijöitä ja toteuttajia, kulttuuriministerit sanovat yhteisessä julkilausumassa.
Kulttuuri ja kielet
Kulttuuri on pohjoismaisen yhteistyön keskiössä, ja se oli jopa lähtökohta Pohjoismaiden ministerineuvoston perustamiselle 50 vuotta sitten.
– Taiteella ja kulttuurilla on kiistaton itseisarvo, minkä vuoksi niiden edellytyksiä tulee vahvistaa ja niiden tulee olla yhteiskunnissamme kaikkien saatavilla. Mielestämme kulttuuriyhteistyöllä voidaan myös merkittävästi tukea kestävää yhteiskuntakehitystä, kulttuuriministerit toteavat julkilausumassaan ja jatkavat:
– Taide ja kulttuuri auttavat käsittelemään ilmastokriisin ja koronapandemian kaltaisia globaaleja haasteita.
Sananvapaus, digitalisaatio ja yhteispohjoismaiset kulttuurilaitokset
Osallistava kulttuuri- ja taide-elämä, digitalisaatio, koulutus, alkuperäiskansojen erikoisosaaminen ja sananvapaus ovat ministerien mielestä Pohjolan kestävän kehityksen välttämättömiä osatekijöitä. Ministerit korostavat myös pohjoismaisten kulttuurilaitosten – Reykjavikin Pohjolan-talon, Färsaarten Pohjolan-talon, Grönlannin Pohjola-instituutin, Ahvenanmaan Pohjola-instituutin ja Helsingin Pohjoismainen kulttuuripisteen – merkitystä.
– Painotamme, että kaikilla viidellä pohjoismaisella kulttuurilaitoksella on kulttuuripoliittisesti tärkeä strateginen toimeksianto. Niiden tehtäviin kuuluu myös kartuttaa osaamista ja ymmärrystä taiteen ja kulttuurin asemasta kestävän kehityksen vauhdittajina. Työssä muun muassa tarjotaan ja välitetään hyviä esimerkkejä ja kannustetaan vihreään kulttuurin tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen.
Kansainvälistä yhteistyötä
Ilmastokokouksessa käsiteltävät haasteet ovat globaaleja, ja kulttuuriministerien asialistan kärkipäässä ovatkin kansainvälinen yhteistyö ja kokemustenvaihto. Ministerit haluavat edistää kansainvälisen ympäristö- ja ilmastoyhteistyön myönteistä kehitystä esittelemällä kestäviä pohjoismaisia ratkaisuja ja käymällä vuoropuhelua muun muassa pohjoismaisen Nordic Bridges -kulttuuripanostuksen yhteydessä Kanadassa vuonna 2022.
Kohti vuotta 2030
Kulttuuriministerit ilmaisevat julkilausuman lopuksi tukensa Pohjoismaiden ministerineuvoston visiolle, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Samalla he linjaavat omaa tulevaa toimintaansa.
– Toteutamme vuosiksi 2021–2024 hyväksymämme kulttuuripoliittisen yhteistyöohjelman. Ohjelman keskiössä on kulttuuri yhteiskuntiemme kestävän kehityksen läpileikkaavana, vapaana ja kantavana voimana erityisesti pyrkiessämme kohti vihreää, kilpailukykyistä ja sosiaalisesti kestävää Pohjolaa. Pidämme tärkeänä sitä, että Visio 2030 tarjoaa taide- ja kulttuurialalle hyvät mahdollisuudet monialaiseen yhteistyöhön.
Pohjoismaiden kulttuuriministerit hyväksyivät yhteisen julkilausuman kokouksessaan Kööpenhaminassa 3. marraskuuta.
