Nuoret ilmastoesikuvat vaativat toimia
Ungdom på konferansen Youth Leading a Sustainable Lifestyle på Island i april.
Nuoria Youth Leading a Sustainable Lifestyle -konferenssissa Islannissa huhtikuussa.
Pohjoismaiden ministerineuvoston kestävän kehityksen ohjelma Sukupolvi 2030 on teettänyt tutkimuksen, jonka mukaan Pohjoismaiden nuorilla on kova tarve muuttaa elämäntapaansa ja kulutustaan hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
– Kaikki alkoi 11-vuotiaana. Sain ilmastoahdistuksen ja koin, että minulla on velvollisuus pelastaa maailma – siis 11-vuotiaalla tytöllä! kertoo suomalainen Julia Degerth (25). Hän on yksi 17:stä tutkimukseen haastatellusta nuorisoesikuvasta.
Analyysissa tarkastellaan sitä, mitä 13–29-vuotiaat pohjoismaalaiset ajattelevat YK:n kestävän kehityksen tavoitteesta nro 12 (varmistetaan kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys) ja miten se liittyy 13. tavoitteeseen (toimitaan kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan). Ne ovat Pohjoismaille kaksi suurta ja toisiinsa kytkeytyvää haastetta.
Lue lisää 12. tavoitteeseen liittyvästä pohjoismaisesta työstä
Analyysi perustuu 1 211 vastaajaa kattaneeseen kyselytutkimukseen ja laadulliseen tutkimukseen, johon syvähaastateltiin 17:ää nuorta kestävän elämäntavan esikuvaa.
Analyysin teki konsulttiyritys Naboskap Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Sukupolvi 2030 -ohjelman toimeksiannosta. Ohjelman tavoitteena on edistää YK:n 17 kestävyystavoitteen toteuttamista ja niistä tiedottamista Pohjoismaissa. Erityishuomiota kohdistetaan kestävän tuotannon ja kulutuksen tavoitteeseen nro 12.
Nuorten yleisimpiä vastuullisia elämäntapoja on jätteiden lajittelu (84 prosenttia), ruokahävikin vähentäminen (78 prosenttia), shoppailun vähentäminen (64 prosenttia) ja kertakäyttömuovin välttäminen (60 prosenttia).
He kaipaavat kuitenkin paljon järeämpiä toimia.
Huolta ja toimintavalmiutta
Pohjolan nuoret ovat valmiita tekemään merkittäviä elämänmuutoksia edistääkseen kestävään yhteiskuntaan siirtymistä.
Vastaajista 83 prosenttia totesi olevansa täysin valmiita toimimaan tai vaikuttamaan kestävän kehityksen edistämiseksi. Taustalla on huoli. Vastaajista 89 prosenttia on hyvin huolissaan tulevaisuudesta ilmaston ja ympäristön vuoksi.
– Uskon, että useimpien on vaikea elää kestävästi, koska ylikulutusnormi ja jatkuva uutuuksien hamuaminen on niin vahvaa. Itse en halua osoitella sormella tai syytellä. Pikemminkin haluan näyttää, että kestävä elämäntapa voi olla hauskaa ja inspiroivaa, sanoo 26-vuotias ruotsalainen Tess Waltenburg.
Turhautumista poliitikkoihin
Tutkimuksen mukaan Pohjoismaiden nuoria turhauttaa se, miten vähän Pohjoismaissa on halua muuttaa kulutusta kestävämmäksi. Vastaajista 48 prosenttia piti vastuullisesti elämistä vaikeana; yksinkertaisena sitä piti vain 26 prosenttia.
Päähaasteena ei ole rahan- tai tiedonpuute, vaan kestävien tuotteiden saatavuus sekä sertifikaattien, poliittisten uudistusten ja sääntelyn puute.
– On ristiriitaista, että poliitikot toitottavat ilmastonmuutoksen olevan aikamme suurin haaste ja jatkavat samalla ilmastonmuutosta aiheuttavaa toimintaa, sanoo 23-vuotias norjalainen Gaute Eiterjord.
Kaikkien on toimittava
Pohjolan nuorten mielestä toimintavastuu on väestöllä, poliitikoilla ja elinkeinoelämällä, mutta erityisvastuussa ovat poliitikot ja suuret monikansalliset yritykset. Nuoret ovat tutkimuksen mukaan yleisesti tyytymättömiä poliittisten toimien puutteeseen, ja he vaativat nykyistä kunnianhimoisempia ja radikaalimpia muutoksia.
Pohjoismaiden ministerineuvosto esittelee tutkimuksen tuloksia kestävään kehitykseen keskittyvässä YK:n korkean tason poliittisessa foorumissa (HLPF), joka pidetään New Yorkissa 16. heinäkuuta.
– On tosi innostavaa nähdä, että nuoret ovat näin halukkaita muuttamaan elämäntapaansa yhteiskunnan kestävän kehityksen edistämiseksi ja että he asettavat poliitikoille selkeitä vaatimuksia. Analyysi valottaa ainutlaatuisesti nuorten toiveita ja ajattelua. Aiomme hyödyntää sitä aktiivisesti tulevissa toimissa, jotka liittyvät YK:n kestävyystavoitteiden toteuttamiseen pohjoismaisessa yhteistyössä, sanoo vanhempi erityisasiantuntija ja Sukupolvi 2030 -ohjelmavastaava Anniina Kristinsson.
