Pohjoismaiden sovittava aikavyöhykkeistä
Pohjoismaiden neuvosto on huolissaan asiasta, sillä EU-parlamentti on jo äänestänyt kellojen siirtelystä luopumisen puolesta. Ilman pohjoismaista koordinointia Pohjoismaiden väliset aikaerot voivat kasvaa. EU-parlamentin päätöksen oli määrä tulla voimaan vuonna 2021, mutta asiassa on edistytty oletettua hitaammin. Maiden saama ylimääräinen odotusaika onkin nyt käytettävä viisaasti, Pohjoismaiden neuvosto toteaa.
Islannissa kelloja ei ole siirrelty sitten vuoden 1968, ja muiden Pohjoismaiden kannattaisi yhdessä etukäteen valmistautua käytännöstä luopumiseen. Näin vahvistettaisiin myös maiden välistä integraatiota.
Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja ja puheenjohtajiston jäsen Pyry Niemi on sitä mieltä, että Pohjoismaiden hallitusten on löydettävä asiaan koko Pohjolaa parhaiten hyödyttävät ratkaisut.
‒ Kesä- ja talviaikaan siirtyminen loppuu EU:n alueella ennemmin tai myöhemmin. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan olisi järkevää olla samalla aikavyöhykkeellä. Islannissa kelloja ei ole siirrelty sitten vuoden 1968, ja käytännöstä luopuminen muissakin Pohjoismaissa vahvistaisi Pohjolan integraatiota. Se yksinkertaisesti helpottaisi kansalaisten arkea, Niemi sanoo.
Merkittävä haaste on, että Suomi sijaitsee samalla aikavyöhykkeellä kuin Baltian maat. Tiiviiden Baltia-yhteyksien vuoksi Suomelle on tärkeää, että näin on jatkossakin. Aika näyttää, miten tämä haaste ratkaistaan. Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston mielestä tärkeintä on, että Pohjoismailla on yhteinen suunnitelma, kun kellojen siirtelystä luovutaan.
