Uusi raportti paljastaa ilmastoa kuormittavat elämäntavat

24.09.21 | Uutinen
Skål med jordbær på en rød og hvid dug
Photographer
Monika Grabkowska, Unsplash.com
Vaihdetaan punainen liha vaaleaan ja kasviksiin ja etsitään vaihtoehtoja lentomatkoille. Muun muassa nämä suositukset löytyvät Pohjoismaiden ministerineuvoston uudesta raportista, joka käsittelee pohjoismaisten kotitalouksien kulutusta. Raportissa selvitetään Pohjoismaiden yksityistä kulutusta ja esitellään kahdeksan toimenpidettä, jotka voivat tehdä kulutustottumuksista nykyistä kestävämpiä ja ilmastofiksumpia.

Kestävien valintojen teko ja etenkin oman kulutuksen vaikutusten ymmärtäminen voi olla kuluttajille vaikeaa. Pohjoismaiden ministerineuvoston uuteen raporttiin on selvitetty kulutustottumuksia kestävyysnäkökulmasta ja tunnistettu osa-alueet, joilla pohjoismaiset kotitaloudet voivat tehdä merkittäviä ilmastotekoja ja edistää vihreää siirtymää.

Raportti luotaa pohjoismaisten kotitalouksien ilmastokuormitusta neljästä näkökulmasta: asuminen, liikenne, ruoka ja kulutustavarat. Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki kertoo raportin taustoista näin:

Yksityinen kulutus on suuri kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja, mutta sitä ei usein huomioida kansallisessa kasvihuonekaasuraportoinnissa. Pohjoismaista vain Ruotsi raportoi virallisissa tilastoissaan sekä kulutusperäiset että alueperäiset päästöt. Nyt julkaistu raportti onkin tärkeä työkalu pyrittäessä kohti pohjoismaisen yhteistyön visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin alue vuoteen 2030 mennessä.

Paula Lehtomäki, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri

”Raportti tarjoaa käytännön työkaluja ilmastopäästöjen vähentämiseen. Mukana on myös osa-alueita, joihin pohjoismainen yhteistyö voi vaikuttaa, olipa kyse uusiutuvaan energiaan siirtymisestä, lentomatkoista tai lihan kulutuksesta julkisissa ruokapalveluissa”, korostaa Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki.

Liikenne kotitalouksien suurimpana päästökategoriana

Pohjoismaiden kotitalouksien suurin kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja on liikenne. Raportissa arvioidaan, että liikenteen osuus Pohjoismaiden kotitalouksien kokonaispäästöistä on noin 30–40 %. Eri liikennemuotojen suurin saastuttaja on lentoliikenne. Tutkijat toteavat raportissa, että liikenteen kestävyyttä voidaan parhaiten edistää vähentämällä lyhyitä lentomatkoja. Datan mukaan pohjoismaiset kuluttajat valitsevat nimittäin lyhyille matkoille mielellään muita liikkumismuotoja, jos niitä vain on tarjolla.

Toinen tapa vähentää liikenteen ilmastokuormitusta on siirtyä fossiilisista polttoaineista sähköön. Raportti osoittaa, että maiden välillä on pieniä eroja sähkökäyttöisten henkilöautojen osuudessa. Sähköautojen kärkimaa on Norja, jossa noin 10 % ajoneuvoista oli sähkökäyttöisiä vuonna 2019. Toisena on Islanti noin 4 %:n osuudella, kun taas muiden Pohjoismaiden teillä sähköautoja oli vuonna 2019 alle 1 %. Tutkijat selittävät eroa muun muassa sillä, että kuluttajat ovat reagoineet myönteisesti Norjan luomiin sähköautoilun kannustimiin.

Punaisen lihan kulutus suurta

Elintarvikkeista suurimmat ilmastopäästöt aiheuttaa punaisen lihan ja varsinkin naudanlihan tuotanto. Raportin mukaan tanskalaisilla on kyseenalainen kunnia olla Pohjoismaiden suurimpia naudanlihan kuluttajia noin 24 kilon vuosikulutuksella henkeä kohden. Heti perässä tulevat ruotsalaiset 23:lla ja Suomalaiset 19 kilolla. Noin 40 % Pohjoismaiden elintarvikkeista on tuontiruokaa, ja ruoan päästöistä noin 50 % syntyy ulkomailla.

Ruotsin ympäristönsuojelun tutkimuslaitoksen IVL:n vanhempi tutkija ja tutkimuksen projektipäällikkö Annelise de Jong kommentoi kielteisiä ekologisia ja sosiaalisia ulkoisvaikutuksia, joita pohjoismaisella kulutuksella on muissa maissa:

Raportti osoittaa selkeästi, miten paljon yksityinen kulutus vaikuttaa ilmastopäästöihin, ympäristöön ja muiden maiden sosiaalisiin oloihin. Samalla se osoittaa, että pitkiä lentomatkoja sekä tietyntyyppisten elintarvikkeiden ja ylellisyystuotteiden kulutusta on syytä vähentää. Lisäksi on varmistettava, että kuluttamiemme tuotteiden tuotantomaissa kunnioitetaan sosiaalisia perussopimuksia. Esimerkiksi suurin osa vaatteistamme tulee muualta.

Annelise de Jong, Ruotsin ympäristönsuojelun tutkimuslaitos IVL

Kahdeksan toimenpidettä kestävän kulutuksen tueksi

Raportissa paitsi analysoidaan kotitalouksien kulutusta myös esitellään kahdeksan konkreettista toimenpidettä, joilla voidaan edistää pohjoismaisen kulutuksen kestävyyttä:

  1. Vaihdetaan punainen liha vaaleaan.
  2. Vaihdetaan liharuoka kasvisruokaan.
  3. Vältetään ruokahävikkiä.
  4. Vähennetään lentomatkustusta.
  5. Vaihdetaan yksityisautoilu julkiseen liikenteeseen tai pehmeisiin liikennemuotoihin (esim. pyöräily).
  6. Pidennetään tuotteiden käyttöikää.
  7. Kunnioitetaan ihmisoikeuksia tuotantomaissa.
  8. Vähennetään yksityistä kulutusta.

Tietoa raportista

Pohjoismailla on kansainvälisissä vertailuissa tuntuva kaula muihin maihin verrattuna YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuksessa. Osa tavoitteista on kuitenkin osoittautunut haastaviksi myös Pohjoismaille, ja erityisen haastava on tavoite nro 12 ”varmistetaan kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys”.

Raportin on laatinut Pohjoismaiden ministerineuvostolle Ruotsin ympäristönsuojelun tutkimuslaitos IVL. Raportti luotaa pohjoismaisten kotitalouksien kulutusta neljästä näkökulmasta: asuminen, liikenne, ruoka ja kulutustavarat.