Vihreä siirtymä edellyttää digipolitiikkaa

Tekoälyn, koneoppimisen, lohkoketjujen ja esineiden internetin kehitys on jo kaukana lähtökuopista. Ne tuottavat tosielämän ratkaisuja eri sektoreilla ja vähentävät siten hiilidioksidipäästöjä. Vauhtia on kuitenkin kiihdytettävä. Kuten hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) uusimmasta raportista ilmenee, nykytilanteen vaatimien muutoksen nopeus ja mittakaava hakevat vertaistaan.

Enabling the Digital Green Transition on Pohjoismaiden ministerineuvoston teettämä uusi tutkimus, jonka on toteuttanut kööpenhaminalaisen Mandag Morgen -ajatushautomon johtama konsortio. Lopputuloksena on kokoelma tutkimuspohjaisia suosituksia politiikan kehittämiseksi. Tutkimuksen projektipäällikkönä on ollut Christian Ingemann.

– Kaikissa suosituksissa on keskeistä uusien tekniikoiden integraatio ja sitoutuminen niiden käyttöön entistä kestävämpien yhteiskuntien luomiseksi. Keskiössä on niin ikään lisäarvo, jota voidaan luoda oikeanlaisella ajattelutavalla ja tulevaisuuslähtöisellä politiikalla. Tarjoamalla kannustimia, jotka tukevat vihreää digitaalista innovointia yli sektori-, alue- ja maarajojen, voimme tuottaa aitoa taloudellista ja ekologista lisäarvoa yrityksille, viranomaisille ja kansalaisille, Ingemann sanoo.

Meidän on valjastettava avoimen vihreän datan hyödyt. Vaikka monella Pohjoismaalla ja Baltian maalla on avoimet kansalliset dataportaalit, niissä on hyvin vaihtelevasti riittäviä ilmastoon liittyviä tietoaineistoja ja mahdollisuuksia käyttää ja jakaa dataa vaivattomasti. Sopivilla politiikkatoimilla voidaan vahvistaa uusien, yksityiseen ja julkiseen käyttöön tarkoitettujen vihreiden digiratkaisujen innovointia. Samalla voidaan vauhdittaa digitaalista vihreää siirtymää.

Meidän on rahoitettava vihreitä ja digitaalisia yhteistyökumppaneita ja yrityshautomoita. Pohjoismailla ja Baltian mailla on monia tärkeitä hankkeita, jotka edistävät innovointia yli sektorirajojen. Myönteisten ympäristövaikutusten saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin lisää klustereita, yrityshautomoita ja kiihdytysohjelmia, jotka on suunnattu nimenomaan digitaalisen innovoinnin parissa työskenteleville yrittäjille.

Meidän on kehitettävä kaikkien vihreää digiosaamista. Osaamistaso on Pohjoismaissa ja Baltian maissa yleisesti korkea, mutta nyt on tarvetta jatkaa taitojen ja ennen kaikkea strategisen osaamisen kehittämistä keskittymällä digi- ja ympäristöalan sekä niihin liittyvän osaamisen integrointiin.

Digitaalinen vihreä siirtymä voidaan saavuttaa vain yhteistyöllä. Pohjoismaiden ja Baltian maiden kaikilla sidosryhmillä on mahdollisuus tehostaa toimiaan ja tehdä oma osansa. Siten voimme vastata tähän merkittävään haasteeseen, joka on samalla kaikin tavoin iso mahdollisuus.

– Vuosi 2030 on vain kahdeksan vuoden päässä. Aikaa ei siis ole hukattavaksi. Kaiken toimintamme keskiössä ovat kansalaiset, yritykset ja yhteiskunta. Meidän on omaksuttava ja kehitettävä uusia tekniikoita sekä oltava mukana digitalisaatiossa, jotta Pohjolasta tulisi Visio 2030:n mukaisesti vihreä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä alue, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki.

Seuraa tapahtuman verkkolähetystä tästä torstaina klo 14.00 Suomen aikaa alkaen.