Uusi panostus: teknologiajättien vaikutus demokraattiseen keskusteluun

03.11.21 | Uutinen
Nordiska kulturministrar
Photographer
Johannes Jansson/norden.org
Teknologiajättien vaikutus Pohjoismaiden uutismedioiden kehitykseen ja koko demokraattiseen keskusteluun vaatii selvitystä. Tähän päätyivät Pohjoismaiden kulttuuriministerit, jotka päättivät keskiviikkoisessa kokouksessaan panostaa yhdessä aiheeseen liittyvään tietämykseen.

Teknologiajättien (kuten Apple, Facebook ja Google) valta-asema puhuttaa niin Pohjoismaissa kuin maailmallakin. Demokraattinen keskustelu on siirtynyt yhä enemmän verkkoon, ja korona-aikana yleistynyt digialustojen käyttö on kohdistanut huomion siihen, miten riippuvaisia olemme teknologiajättien infrastruktuurista. Kööpenhaminan keskiviikkoisessa ministerikokouksessa asiaa pohdittiin pohjoismaisesta näkökulmasta.

Päätös yhteispohjoismaisesta panostuksesta tarkoittaa sitä, että keräämme lyhyellä aikavälillä kokemuksia ja tietoa kahdeksasta maasta ja pyrimme lisäksi saamaan keskeiset kansalliset toimijat selvittämään teknologiajättien vaikutusta yhdessä.

Antti Kurvinen, Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvoston puheenjohtaja vuonna 2021

– Pohjoismainen yhteistyö on erityisen tärkeää tällaisissa tilanteissa, joissa kohtaamme uusia haasteita. Päätös yhteispohjoismaisesta panostuksesta tarkoittaa sitä, että keräämme lyhyellä aikavälillä kokemuksia ja tietoa kahdeksasta maasta ja pyrimme lisäksi saamaan keskeiset kansalliset toimijat selvittämään teknologiajättien vaikutusta yhdessä. Se on tärkeää ja lisää panostuksen painoarvoa, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen, joka toimii Pohjoismaiden kulttuuriministeriministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2021.

Lehdistönvapautta ja demokraattista keskustelua

Teknologiajättien globaalit alustat ovat mahdollistaneet sen, että yhä useammat pääsevät ääneen ja voivat vaikuttaa. Samalla alustat ovat kuitenkin luoneet monimutkaisia ongelmia ja haasteita. Ne liittyvät verotukseen, tekijänoikeuksiin, mainostuloihin, näytettävää sisältöä hallitseviin algoritmeihin, henkilötietojen käyttöön sekä nuorten pahoinvointiin. Ennen kaikkea on kuitenkin alettu pohtia sitä, millä tavoin yhteiskuntaa ylläpitävän demokraattisen keskustelun tulisi toimia. 

– Muutokset ovat olleet nopeita, ja teknologiajättien digitaalinen infrastruktuuri määrittää nyt sitä, miten kansalaiset, poliitikot ja media keskustelevat ja jakavat tietoa. Tämä on suuri haaste. Tavoitteenamme onkin vuoteen 2030 mennessä vahvistaa edellytyksiä sille, että pohjoismaalaisilla ja Pohjoismaiden medialla olisi turvallinen ja demokraattinen keskusteluympäristö myös verkossa, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki.

Seuraava vaihe

Pohjoismaiden kulttuuriministerit osoittavat miljoona Tanskan kruunua laajaan panostukseen, jonka aluksi laaditaan raportti teknologiajättien vaikutuksesta uutismedioiden toimintaedellytyksiin. Raportin kirjoittaa ja koostaa Göteborgin yliopistossa toimiva viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus Nordicom. Nordicom esitteli jo aiemmin tänä vuonna raportin ”Covid-19 och de nordiska nyhetsmedierna”, joka kertoo mediamarkkinan murroksen kiihtymisestä ja mainosrahojen valumisesta globaaleille alustoille.

Panostuksen toisen osan sisältöä on tarkoitus täsmentää ministerien kokouskeskustelujen pohjalta, ja siihen on määrä sisällyttää näkökulmia monilta politiikan aloilta. Esimerkkeinä ovat digitalisaatio, opetus, tasa-arvo, kielet sekä lapset ja nuoret. Työn on määrä käynnistyä vuoden 2022 alussa.