Uusi raportti: 15 ideaa kaupunkien viherryttämiseen

Kaupunkien viheralueilla on tärkeä merkitys ihmisten terveydelle, kasvi- ja eläinlajistolle sekä luonnon monimuotoisuudelle. Viheralueet myös puhdistavat ilmaa ja vaimentavat melua. Tästä huolimatta viheralueet nousevat harvoin kaupunkikehityksen keskiöön. Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella on nyt julkaistu uusi raportti, johon on koottu 15 kaupungin kokemuksia ja tietämystä tältä alalta. Raportin on tarkoitus tarjota inspiraatiota kestävään kaupunkikehitykseen, ja painopiste on kaupunkien viherryttämisessä.

Jyväskylässä kaupungin keskustaa kehystää vihreä kehä, joka tarjoaa kaupunkilaisille elämyksiä ja edistää monimuotoisuutta. Kööpenhaminan ilmastokorttelissa on yhdistetty viheralue ja rankkasadetulvien hallinta. Ruotsin Örebrossa taas on rakennettu luonnon inspiroima leikkialue, joka kannustaa sekä lapsia että aikuisia liikkumaan.

Raportin innovatiivisten aloitteiden kirjo ulottuu strategisesta kaupunkisuunnittelusta ruohonjuurihankkeisiin. Raportissa on mukana sekä pieniä että suuria pohjoismaisia kaupunkeja, ja siinä otetaan huomioon se, että kaikilla kaupungilla ei ole yhtä paljon resursseja. Mukana on esimerkkejä sekä järeitä investointeja vaatineista kohteista että pienen budjetin panostuksista.

Pohjoismailla on monia yhtäläisyyksiä, jotka liittyvät ilmasto-oloihin ja urbaaneihin haasteisiin. Näin ollen mailla on myös hyvät edellytykset oppia toisiltaan ja tehdä yhteistyötä, jossa kehitetään uusia ja innovatiivisia ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen. Raportin 15 esimerkkiä onkin poimittu eri puolilta Pohjolaa.

Raportin on laatinut Ruotsin maatalousyliopisto (SLU), ja toimeksianto on tullut Ruotsin asuntovirastolta sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston kestävien kaupunkien työryhmältä.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on asettanut kestävien kaupunkien pohjoismaisen työryhmän vuosiksi 2019–2021. Työryhmän tehtävänä on vahvistaa pohjoismaisiin ratkaisuihin liittyvää kokemustenvaihtoa ja yhteistyötä kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi. Prosessin keskiössä ovat kaupunkien viheralueet.

Raportti tukee Pohjoismaiden ministerineuvoston visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.