Pohjoismaiden neuvosto: Valko-Venäjälle lisää huomiota eurooppalaisessa keskustelussa
Pohjoismaiden ja Baltian maiden parlamentaarikot tapasivat Valko-Venäjän kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöjen edustajia sekä oppositiopoliitikkoja keskiviikkona Vilnassa. Keskusteluissa pohdittiin muun muassa Ukrainan tilanteen vaikutusta Valko-Venäjään ja Euroopan osallistumismahdollisuuksia Valko-Venäjän kehitykseen. Kokouksessa oli edustettuna myös Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous.
– Olemme luvanneet tuoda Valko-Venäjä-kysymystä nykyistä paremmin esiin eurooppalaisessa keskustelussa ja yhteistyössämme Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston kanssa, toteaa Pohjoismaiden neuvoston Valko-Venäjä-raportoija Kimmo Sasi.
– Ukrainan kehitys on saanut valkovenäläiset pelkäämään omaa ja maansa kohtaloa. Kokouksessa korostettiin ja tuettiin vahvasti Valko-Venäjän koskemattomuutta ja suvereeniutta, Sasi sanoo.
Tulevaisuuden kannalta pidettiin tärkeänä myös sitä, että nuorilla valkovenäläisillä on hyvät koulutusmahdollisuudet.
– Koulutuksen suhteen keskiössä on Vilnassa toimiva maanpakolaisyliopisto European Humanities University (EHU). EHU saa Pohjoismaiden ministerineuvoston kautta tukea sekä EU:lta että Pohjoismailta, Sasi sanoo.
Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian yleiskokouksen tapaaminen valkovenäläisten kansalaisjärjestöjen, ihmisoikeusjärjestöjen ja parlamentin ulkopuolella olevien oppositiopuolueiden kanssa oli järjestyksessä kahdeksas. Valko-Venäjän parlamentin kanssa käyty vuoropuhelu on ollut jäissä vuodesta 2010 lähtien presidentti Aljaksandr Lukašenkan uudelleenvalintaa seuranneiden tapahtumien vuoksi.
