Juha Sipilä (Hovedindlæg)

Herra puheenjohtaja, arvoisat pohjoismaiset kollegat, hyvät ystävät, hyvät naiset ja herrat! Lyhensin tätä puheenvuoroani jo 20 minuutista 10 minuuttiin. Yritän tehdä sen vielä 7 minuuttiin.

Suomelle tämän vuoden Pohjoismaiden neuvoston istunto on merkityksellinen kahdestakin syystä. Ensinnäkin valmistaudumme ottamaan vastaan Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuden tulevalle vuodelle. Toiseksi, olemme tänä vuonna myös tärkeän 60-vuotisjuhlan äärellä. Päätös hakea Pohjoismaiden neuvoston jäsenyyttä tehtiin Suomen eduskunnassa nimittäin jokseenkin tasan 60 vuotta sitten lokakuussa 1955. Samana vuonna Suomi päätti hakea myös Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenyyttä. Jäsenyys Pohjoismaiden neuvostossa ankkuroi siis Suomea tuolloin Pohjoismaihin. Se lujitti maamme suvereniteettia, liikkumavaraa ja itseluottamusta. Pohjoismaiden neuvoston jäsenyys palautti Suomen Pohjoismaiden perheeseen, johon se kuuluu. Ensi vuonna tulee siis kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Suomen eduskunnan valtuuskunta ensimmäisen kerran osallistui Pohjoismaiden neuvoston istuntoon.

Odotukseni pohjoismaisen yhteistyön kehittämisen suhteen ovat korkealla. Olen yhdessä hallitukseni kanssa sitoutunut ja motivoitunut jatkamaan toimintaa Pohjoismaiden yhteistyön uudistamiseksi. Olen itse kannustanut Suomea ja suomalaisia rohkeaan ja uudistushenkiseen ajatteluun. Myös pohjoismainen yhteistyö tarvitsee uuden harppauksen. Meillä on vahva yhteinen arvomaailma ja paljon yhteistä toimintaa. Tarvitsemme kuitenkin myös uusia ajattelutapoja sekä uusia toimintatapoja. Ne voivat lisätä mahdollisuuksiamme kehittää Pohjolaa sekä kotimarkkinana että lähtöalustana kansainväliselle kaupalle, investoinneille ja innovaatioille.

Kerroin avauskeskustelussa esimerkkejä, mitä NMT-päätösten kaltaisia lippulaivahankkeita meillä voisi olla. Tätä kysymystä haastan teitä kaikkia miettimään.

Erilaiset turvallisuuspoliittiset perusvalintamme ja integraatioratkaisumme suhteessa Euroopan unioniin eivät ole tiellä yhteisen identiteettimme ja arvopohjamme vahvistamisessa. Yhteinen kieli- ja kulttuuriperintömme vahvistaa tätä yhteistä identiteettiämme. Samalla haasteemme ovat yhteisiä, kuten myös uhkakuvamme.

Olen tyytyväinen voidessani Suomen pääministerinä todeta Pohjoismaiden neuvoston edessä, että Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustuspoliittinen epävirallinen yhteistyö on edennyt tuloksellisesti ja maidemme asemaa vahvistavalla tavalla. Nordefco-yhteistyö on vakiintunut ja kehittyy entistäkin operationaalisempaan suuntaa. Erityistä huomiota on saanut osakseen Suomen ja Ruotsin välinen kehittyvä kahdenvälinen yhteistyö.

Pohjoismainen pelastusalan yhteistyö, niin sanottu Haaga-yhteistyö on myös kehittynyt, ja Pohjoismaiden ministerineuvoston ohella Suomi tulee toimimaan vuonna 2016 myös Haaga-yhteistyön puheenjohtajamaana. On myös tärkeää, että lujitamme pohjoismaista yhteistyötä yhteiskuntiemme kohtaamien uusien haasteiden edessä. Osa näistä haasteista on jo hyvin konkreettisesti käsissämme, kuten ajankohtainen maahanmuuttotilanne. Osa näistä haasteista kohtaa meidät pidemmällä aikavälillä, kuten hyvinvointiyhteiskuntiemme pohjan turvaaminen.

Herra puheenjohtaja! Suomen puheenjohtajakauden pääteemoja ovat yläkäsitteet vesi, luonto ja ihmiset. Kolmea pääteemaamme tukevat konkreettiset tavoitteemme rajaesteiden poistamisesta, digitalisaation edistämisestä ja Pohjoismaiden yhteisen painoarvon vahvistamisesta Euroopan unionissa.

Haluamme puheenjohtajakaudellamme edistää pohjoismaista yhteistyötä konkreettisten tavoitteiden ja hankkeiden parissa. Tavoitteemme on nostaa pohjoismaisen yhteistyön kiinnostavuutta ja merkityksellisyyttä myös elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan kannalta. Emme saa unohtaa, että me Pohjoismaat olimme yksi maailman innovatiivisimmista, mitä olemme siis edelleenkin, ja kilpailukykyisimmistä alueista. Käytännönläheisyytemme, vastuullinen luontosuhteemme sekä inhimillinen kosketuksemme asioihin ovat vahvoja valttejamme.

Edellä sanottu heijastuu myös yhteen ensi vuoden puheenjohtajakauden pääteemoista, josta haluan jakaa nyt muutaman ajatuksen. Kyse on vedestä.

No, miksi vesi on Pohjoismaisen puheenjohtajuutemme yksi pääteemoista? Mitä haluamme tällä valinnalla sanoa? Mihin toivomme sen puheenjohtajuusvuoden päättyessä johtavan? Vesi on vuonna 2016 keskeinen teema YK:n toiminnassa, ja veden saatavuus ja kestävä vesihallinto on nostettu yhdeksi keskeisimmistä kestävän kehityksen tavoitteista. Vesi on keskeinen taustatekijä myös muissa kestävän kehityksen tavoitteissa. Se tulee olemaan myös yksi joulukuussa järjestettävän Pariisin ilmastokokouksen aihepiireistä.

Syyskuussa YK:ssa hyväksytyt uudet globaalit kestävän kehityksen tavoitteet tulevat vaatimaan toimenpiteitä kaikilta mailta, myös Pohjoismailta. Se tulee vaatimaan toimenpiteitä myös meiltä, vaikka olemme tällä sektorilla jo pitkällä.

Pohjoismaisella laajalla ja vastuullisella vesiosaamisella on mahdollista vastata moniin kansainvälisiin vesihaasteisiin kestävällä tavalla. Pohjoismainen oma kestävä yhteiskuntakehitys ja yhteistyövarainen toimimisen perinne voivat toimia positiivisena mallina myös muille maille.

Pohjoismaat ovat osoittaneet, että taloudellinen kasvu ja vedenkulutus eivät ole toisiinsa pakolla kytkettyjä. Pohjoismaissa on saatu toteutettua jo merkittävää taloudellista kasvua ja hyvinvoinnin lisäämistä samanaikaisesti, kun vedenkulutus on saatu laskuun ja vesiresurssien kuormittamista on saatu olennaisesti vähennettyä.

Pohjoismailla voisi olla mahdollisuus yhdistää taloudellisia resurssejaan vesiosaamisen tukemiseen ja myös innovaatioiden ja viennin kehittämiseksi. Pohjoismaisten pankkien osaamista voitaisiin käyttää erilaisen uuden vesirahoitusinstrumentin perustamiseksi tukemaan pohjoismaisten vesiosaajien innovointia ja projektiosallistumista kehitysmaissa.

Katsomme, että vesiteema voi parhaillaan vahvistaa pohjoismaista vesiosaamisen identiteettiä, panostaa ja lujittaa Pohjoismaiden keskinäistä yhteistyötä kansainvälisissä vesikysymyksissä mukaan lukien YK-järjestelmän piirissä.

Herra puheenjohtaja! Vielä joku sananen rajaesteistä.

Pidämme aiempien puheenjohtajien tavoin myös vuonna 2016 rajaesteitä esillä eräänä pohjoismaisen yhteistyön kipukohdista.

Suuressa mittakaavassa Pohjoismaiden välinen liikkuvuus on maailmanennätystasolla. On valitettavaa, että rajaesteet kuitenkin edelleen ovat arkipäivää, turhauttavaa ja talouskasvua hidastavaa todellisuutta niin kansalaisten tasolla todellisille rajankävijöille kuin myös kasvavassa määrin yrityksille.

Rajaesteet tunnetaan. Tiedetään, miten voidaan välttää uusien rajaesteiden syntyminen, mutta tarvitaan poliittista sitoutumista ja johtajuutta, etenkin uutta pohjoismaista solidaarisuutta, rajaesteiden purkamiseen. Tätä kysymystä tulemme pitämään esillä myös ensi vuonna.

Vielä lopuksi sydäntäni lähellä olevasta globaalista megatrendistä, digitalisaatiosta.

Vaikka ympärillämme on jo nyt suuri määrä teknologisia ratkaisuja, laitteita ja sovellutuksia, olemme kuitenkin vasta todellisen murroksen alussa. Matkalla kohti uutta digitaalista aikakautta kansainvälisellä yhteistyöllä tulee olemaan aivan erityinen merkityksensä. Pohjoismaina meillä on erinomainen tilaisuus olla tässä muutoksen aallossa globaaleja edelläkävijöitä. Myös tästä tulemme puheenjohtajuuskaudellamme puhumaan ja tätä asiaa edistämään.

Herr ordförande, bästa nordiska kolleger och vänner! Vi är stolta över att ta emot ordförandeskapet för Nordiska ministerrådet. Vi ser fram emot ett väldigt gott samarbete med er alla.

Skandinavisk oversettelse

Herr ordförande, ärade nordiska kolleger, bästa vänner, bästa damer och herrar! Jag har redan förkortat mitt anförande från 20 minuter till 10 minuter. Jag ska försöka förkorta det ytterligare till 7 minuter.

 

Årets session i Nordiska rådet är viktig för Finland av två orsaker. För det första gör vi oss redo att ta emot ordförandeskapet i Nordiska ministerrådet för nästa år. För det andra står vi också inför ett viktigt 60-årsjubileum. Beslutet att ansöka om medlemskap i Nordiska rådet fattades nämligen i Finlands riksdag för ganska exakt 60 år sedan i oktober 1955. Samma år beslutade Finland också ansöka om medlemskap i Förenta nationerna. Medlemskapet i Nordiska rådet förankrade alltså Finland i Norden. Det stärkte vårt lands suveränitet, spelrum och självförtroende. I och med medlemskapet i Nordiska rådet blev Finland åter en del av den nordiska familjen där landet hör hemma. Nästa år är det alltså 60 år sedan Finlands riksdags delegation för första gången deltog i Nordiska rådets session.

 Jag har höga förväntningar på utvecklingen av det nordiska samarbetet. Tillsammans med min regering är jag engagerad och motiverad att fortsätta reformera samarbetet mellan de nordiska länderna. Jag har själv uppmuntrat Finland och finländarna att tänka djärvt och reformsinnat. Också det nordiska samarbetet behöver ta ett nytt kliv. Vi har en stark gemensam värdegrund och mycket gemensam verksamhet. Men vi behöver också nya sätt att tänka och nya sätt att arbeta. De kan utöka våra möjligheter att utveckla Norden både som hemmamarknad och som språngbräda för internationell handel, investeringar och innovationer.

 I den inledande debatten nämnde jag att vi kunde ha flaggskeppsprojekt i stil med NMT-beslutet. Jag utmanar er alla att tänka på denna fråga.

 Våra olika grundläggande säkerhetspolitiska val och integrationslösningar i förhållande till Europeiska unionen hindrar oss inte från att stärka vår gemensamma identitet och värdegrund. Vårt gemensamma språk- och kulturarv stärker vår gemensamma identitet. Samtidigt är våra utmaningar gemensamma, liksom också hotbilderna.

 Jag är glad över att i egenskap av Finlands statsminister kunna konstatera inför Nordiska rådet att Nordens informella samarbete inom utrikes- och säkerhetspolitiken och försvarspolitiken har utvecklats framgångsrikt och på ett sätt som stärker våra länders ställning. Nordefco-samarbetet har etablerats och utvecklas i en allt mer operationell riktning. I synnerhet utvecklingen av Finlands och Sveriges bilaterala samarbete har blivit uppmärksammat.

 Det nordiska samarbetet inom samhällsskydd, det så kallade Haga-samarbetet, har också utvecklats och vid sidan av Nordiska ministerrådet kommer Finland också att vara ordförandeland för Haga-samarbetet 2016. Det är också viktigt att vi stärker det nordiska samarbetet inför de nya utmaningar som våra länder ställs inför. En del av dessa utmaningar är redan mycket konkreta, såsom den aktuella invandringssituationen. En del av dessa utmaningar kommer vi att möta på längre sikt, såsom tryggandet av våra välfärdssamhällens grund.

 Herr ordförande! Vatten, natur och människor är huvudteman för Finlands ordförandeskap. Våra konkreta målsättningar om att slopa gränshindren, främja digitaliseringen och stärka Nordens gemensamma inflytande i Europeiska unionen stöder dessa tre huvudteman.

 Vi vill under vårt ordförandeskap främja det nordiska samarbetet med konkreta mål och projekt. Vår ambition är att göra det nordiska samarbetet mer intressant och relevant också ur näringslivets och medborgarsamhällets synvinkel. Vi får inte glömma att vi, de nordiska länderna, var en av de mest innovativa – vilket vi fortfarande är – och konkurrenskraftiga regionerna i världen. Vår pragmatism, vårt ansvarsfulla förhållande till naturen och vårt humana förhållningssätt är starka trumfkort.

 Det ovannämnda avspeglas också i ett av nästa års huvudteman för ordförandeskapet, och jag vill nu dela med mig några tankar om det. Det är frågan om vatten.

 Varför är vatten ett huvudtema för vårt nordiska ordförandeskap nästa år? Vad vill vi säga med detta val? Vad vill vi ha uppnått då ordförandeskapsåret är över? Vatten är ett viktigt tema i FN:s verksamhet år 2016, och tillgång på vatten och en hållbar vattenhushållning har lyfts upp som ett av de viktigaste målen för den hållbara utvecklingen. Vatten är också en viktig bakgrundsfaktor i andra mål för den hållbara utvecklingen. Vatten kommer också att vara ett tema för klimatkonferensen i Paris i december.

 De globala målen för den hållbara utvecklingen som FN godkände i september kommer att kräva åtgärder av alla länder, också de nordiska länderna. De kommer att kräva åtgärder också av oss, även om vi redan kommit långt i denna sektor.

 Den breda och ansvarsfulla kompetensen i vattenfrågor i Norden gör det möjligt att bemöta många internationella vattenutmaningar på ett hållbart sätt. Den hållbara utvecklingen i de nordiska länderna och traditionen av att samarbeta kan utgöra en positiv modell också för andra länder.

 De nordiska länderna har visat att ekonomisk tillväxt och vattenförbrukning inte behöver vara kopplade till varandra. De nordiska länderna har uppnått betydande ekonomisk tillväxt och utökad välfärd samtidigt som de kunnat sänka vattenförbrukningen och väsentligt minska belastningen på vattenresurserna.

 De nordiska länderna kunde förena sina ekonomiska resurser för att stöda vattenkompetens och även utveckla innovationer och export. Nordiska bankers kompetens kunde användas till att grunda ett annorlunda och nytt vattenfinansieringsinstrument i syfte att stöda nordiska vattenexperters innovationer och projektdeltagande i utvecklingsländer.

 Vi anser att vattentemat i bästa fall kan befästa den nordiska vattenkompetensens identitet och stärka de nordiska ländernas inbördes samarbete i internationella vattenfrågor också inom ramen för FN.

 Herr ordförande! Ytterligare några ord om gränshindren.

 Vi kommer i likhet med tidigare ordförandeländer att lyfta upp gränshindren som en av smärtpunkterna i det nordiska samarbetet.

 I stor skala håller mobiliteten mellan de nordiska länderna världsrekordklass. Det är beklagligt att gränshindren trots det fortfarande är vardag, en frustrerande verklighet som bromsar den ekonomiska tillväxten såväl på medborgarnivå för människor som besöker gränsen som i allt högre grad också för företag.

 Vi känner till gränshindren. Vi vet hur vi kan undvika att det uppstår nya gränshinder, men det behövs politiskt engagemang och ledarskap, framför allt en ny nordisk solidaritet, för att avskaffa gränshindren. Denna fråga kommer vi att lyfta upp också nästa år.

 Till slut något om en global megatrend som ligger mig varmt om hjärtat, digitaliseringen.

 Även om vi redan nu omges av en stor mängd teknologiska lösningar, apparater och applikationer har den verkliga omvälvningen bara börjat. Det internationella samarbetet kommer att vara speciellt viktigt på väg mot den nya digitala eran. Som nordiska länder har vi en utmärkt chans att vara globala föregångare i denna våg av förändring. Också detta kommer vi att ta upp och befrämja under vårt ordförandeskap.

 Herr ordförande, bästa nordiska kolleger och vänner! Vi är stolta över att ta emot ordförandeskapet för Nordiska ministerrådet. Vi ser fram emot ett väldigt gott samarbete med er alla.