Yhdessä ruokahävikkiä vastaan
Yksi näistä tulisieluista on tanskalainen Selina Juul, joka perusti ruokahävikin vähentämiseen keskittyvän Stop Spild af Mad -kuluttajaliikkeen. Hän sai vuonna 2013 Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinnon työstä ruokahävikin vähentämiseksi Tanskassa, ja nyt hän haluaa laajentaa työtä muihin Pohjoismaihin.
Uusia keinoja ruokahävikin vähentämiseksi
Selina Juulin mielestä yksi hänen tärkeimmistä tehtävistään on toimia sillanrakentajana päättäjien ja kansalaisten välillä.
– Tavoitteenamme on toteuttaa poliittisia visioita ja hienoja sanoja käytännössä, jotta kansan keskuudessa syntyy toimintaa ja muutoksia, sanoo Selina Juul, joka on jo löytänyt käyttöä noin 47 000 euron palkintosummalle.
– Haluamme luoda uuden verkoston, jonka tehtävänä on optimoida ylijäämäruoan hyödyntämistä. Lyhyesti sanottuna perustamme uuden laajan järjestelmän, johon kuuluu verkkosivusto ja kännykkäsovellus. Niiden avulla on mahdollista tarjota ja ottaa vastaan muutoin pois heitettävää ruokaa sekä sopia ruoan noudoista tai toimituksista tarkasti, hän kertoo.
Joustavampi järjestelmä vähentää ruoan säilytystarvetta ja näin suurkeittiöiden, elintarviketuottajien sekä kauppojen ylijäämäruoka voidaan hyödyntää tehokkaammin.
Ruokahävikistä vihreään kasvuun
Pohjoismaiden pääministerit ovat käynnistäneet samassa hengessä useita vihreän kasvun hankkeita. Tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä kestävämmän talouden edistämiseksi. Yksi hankkeista keskittyy ruokahävikkiin, ja sen tarkoituksena on muun muassa tarkastella rajat ylittävien ruokapankkien toimintamahdollisuuksia.
Tässä yhteydessä Selina Juulin aloite ruoan tarjoajien ja vastaanottajien välisen yhteydenpidon paremmasta koordinoinnista voi olla hyödyllinen. Lisäksi hän haluaisi järjestää ison pohjoismaisen ruokahävikkitapahtuman, joka loisi yhteistä toimintapohjaa maiden välille.
Muutoin poliittisia tavoitteita voi olla vaikea muuntaa konkreettiseksi toiminnaksi kentällä. Toisaalta sellaiset muotisanat kuin vihreä kasvu voivat innostaa toimintaan myös ruohonjuuritasolla.
– Sellaiset käsitteet kuin vihreä kasvu ja biotalous ovat tulleet jäädäkseen. Luonnonvarat ovat käymässä vähiin, joten meidän on pakko optimoida kulutustamme ja löytää uusia menettelytapoja, toteaa Selina Juul, joka ei hämmenny poliittisista puheista.
– Tällaisissa suurissa kysymyksissä meillä on kuitenkin aina yhteiset tavoitteet. Poliitikot, virkamiehet, teollisuus, elinkeinoelämä ja tavallinen kansa istuvat kaikki samassa veneessä. Tärkeintä on siis tehdä parhaansa, kaikki omalla tavallaan, Selina Juul korostaa.
Pohjoismaisessa yhteistyössä on ennen kaikkea kysymys verkostojen luomisesta, ja Dagfinn Høybråtenin tapaan Selina Juul painottaa Pohjoismaiden roolia maailmassa.
– Jos onnistumme vähentämään ruokahävikkiä täällä Pohjoismaissa, voimme olla esimerkkinä muulle maailmalle, hän muistuttaa. Selina Juulin mielestä tulevaisuus näyttää valoisalta ruokahävikin torjumisen suhteen.
Dagfinn Høybråten on samaa mieltä.
– Pääajatuksena tässä on, että kaikki ruoka syötäisiin, eikä yhtään päätyisi jätteeksi. Toivon, että Pohjoismaissakin ollaan tulevaisuudessa entistä tietoisempia ruokahävikin merkityksestä. Pohjolasta voisi tulla edelläkävijäalue tässä asiassa.
Taustaa
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2013 luonto- ja ympäristöpalkinto myönnettiin pohjoismaiselle yritykselle, organisaatiolle tai yksityishenkilölle, jonka kehittämä tuote tai keksintö tai muu luova panos lisäsi luonnonvarojen käytön tehokkuutta ja pienensi siten ihmisen ympäristöjalanjälkeä.
Pohjoismaiden pääministerit ovat käynnistäneet vihreän kasvun aloitteen, jonka tarkoituksena on selvittää pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksia vihreän kasvun hyväksi eri aloilla. Hankkeita on yhteensä 10, joista yksi keskittyy ruokahävikkiin.