Jakamistalous tuottaa suurimmat ympäristöhyödyt liikennealalla
Kasvihuonekaasupäästöjen mahdollinen väheneminen riippuu välillisistä vaikutuksista, jotka syntyvät saavutetun taloudellisen hyödyn käytöstä. Tällä tarkoitetaan sitä, miten kuluttaja käyttää ylimääräiset varat, jotka hänelle jää tuotteen tai palvelun jakamisesta tai käytöstä (ns. rebound-ilmiö). Ympäristöhyödyt jäävät varsin pieniksi esimerkiksi lainattaessa pienehköjä kestokulutushyödykkeitä tai ostettaessa palveluita.
Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäristö- ja talousryhmä on teettänyt tutkimuksen VISTA Analyse -yrityksellä, ja siinä esitellään tiivistelmä Pohjoismaiden nykyisistä jakamistalouden palveluista. Lisäksi mukana on analyysi neljän sektorin palveluista ja niiden potentiaalista ympäristökuormituksen vähentämisessä.
Yhteiskäyttöautoilu voi tuottaa tulosta
Suurimmat ympäristöhyödyt piilevät liikenteessä. Tavallisen henkilöauton elinkaarianalyysi osoittaa, että selvästi suurin ympäristökuormitus syntyy ajamisen tuottamista päästöistä.
– Auton yhteiskäyttöpalvelu korvaa keskimäärin 4–13 yksityisomisteista autoa ja vähentää usein palveluun liittyneen kotitalouden vuotuisia ajokilometrejä. Yhteiskäyttöpalvelun autot ovat usein tavallista modernimpia ja vähäpäästöisempiä. Autojen määrän väheneminen taas auttaa vähentämään ruuhkia, melua ja päästöjä kaupunkiympäristössä, missä liikenneongelmat ovat yleensä suurimpia, sanoo Vista Analysen John Magne Skjelvik.
Yksityiskotien luovuttaminen majoituskäyttöön tuottaa ympäristöhyötyjä siten, että yksityiskotien energiankulutus on yleisesti pienempi kuin hotellien, joiden erilaiset palvelut nielevät enemmän energiaa.
Ensimmäisiä tuloksia uudelta tutkimusalueelta
Lentomatkojen kysyntä reagoi tavallisesti erittäin herkästi hintojen ja käytettävissä olevien tulojen muutoksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että kysyntä kasvaa enemmän kuin tulojen kasvu tai hintojen lasku. Majoituksen halpenemisella saatu säästö käytettäneen näin ollen todennäköisemmin lentomatkoihin kuin muihin tavaroihin ja palveluihin.
– Jakamistaloudesta on saatu Pohjoismaissa toistaiseksi vain vähän tutkimustietoa ja kokemuksia, koska sen osuus Pohjoismaiden kokonaistaloudesta on vielä hyvin pieni. Nyt tehty tutkimus onkin pioneerityö, joka raivaa tietä uusille tutkimuksille, sanoo ympäristö- ja talousryhmän puheenjohtaja Signe Krarup.
Signe Krarup toteaa, että jakamistalouden palveluiden ilmastovaikutukset riippuvat siitä, sisältyvätkö syntyvät päästöt ilmastopoliittisten ohjauskeinojen piiriin. Pohjoismaiden erilaisissa jakamistalouden palveluissa piilee kuitenkin suuria mahdollisuuksia, jotka voivat hyödyttää kuluttajaa ja myös tehostaa taloutta.
– Kunkin maan tulisi nyt selvittää, onko niillä jakamistalouden palveluiden käyttöönottoa jarruttavaa sääntelyä, joka voitaisiin kumota tai korvata nykyistä tehokkaammilla ohjauskeinoilla, Signe Krarup sanoo.
