Pohjoismainen passintarkastussopimus

Tämä teksti ei ole virallinen versio eikä se ole oikeudellisesti sitova. Pohjoismaiden ministerineuvosto ei vastaa tekstin mahdollisista virheistä.

___________________

Heinäkuun 12 päivänä 1957 allekirjoitetun sopimuksen johtolause

Sopimusvaltiot,

jotka ovat todenneet vapaamman pohjoismaiden välisen matkustajaliikenteen aikaansaamisen toivottavaksi;

jotka ovat aikaisemmin toteuttaneet pohjoismaiden kansalaisia koskevan täydellisen passivapauden;

jotka ovat yksimielisiä siitä, että ulkomaalaisten on sallittava matkustaa suoraan pohjoismaisesta valtiosta toiseen hyväksytyn rajanylityspaikan kautta ilman passintarkastusta; ja

jotka pyrkivät pääasiallisesti yhtä laajasti soveltamaan viisumipakkoa sekä aikaansaamaan yhdenmukaisen käytännön myöntäessään viisumin liike-, opinto- ja turistimatkoja sekä muita samankaltaisia lyhytaikaisia matkoja varten, ovat sopineet seuraavasta:

Sopimusvaltiot ovat sopineet seuraavasta lisäyksestä Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä passintarkastuksen poistamisesta pohjoismaiden välisillä rajoilla 12 päivänä heinäkuuta 1957 tehtyyn sopimukseen (kutsutaan alempana passintarkastussopimukseksi), johon Islanti on liittynyt 24 päivänä syyskuuta 1965.

Sopimusvaltioiden hallitukset ovat sopineet seuraavista muutoksista 12 päivänä heinäkuuta 1957 tehtyyn passintarkastuksen poistamista pohjoismaiden välisillä rajoilla koskevaan sopimukseen.

Sopimusvaltiot,

jotka ovat poistaneet passintarkastuksen pohjoismaiden välisillä rajoilla 12 päivänä heinäkuuta 1957 tehdyllä Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisellä sopimuksella (jäljempänä passintarkastussopimus), johon Islanti on liittynyt 24 päivänä syyskuuta 1965, ja jota on muutettu 27 päivänä heinäkuuta 1979 tehdyllä sopimuksella sekä 2 päivänä huhtikuuta 1973 tehdyllä Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisellä sopimuksella lisäykseksi 12 päivänä heinäkuuta 1957 tehtyyn passintarkastussopimukseen,

jotka 2 päivänä lokakuuta 1997 allekirjoitettuun Amsterdamin sopimukseen liittyvän, Schengenin säännöstön sisällyttämistä osaksi Euroopan unionia koskevan pöytäkirjan mukaisesti tekevät läheisempää yhteistyötä Euroopan unionin puitteissa, tai jotka ovat 18 päivänä toukokuuta 1999 allekirjoittaneet Euroopan unionin kanssa sopimuksen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen,

jotka ottavat huomioon, että yksittäisten passintarkastussopimuksen määräysten soveltamisen tarkentaminen on tarpeen sen vuoksi, että pohjoismaat osallistuvat Schengen-yhteistyöhön,

ovat päässeet yksimielisyyteen seuraavasta lisäyksestä passintarkastussopimukseen:

Ulkomaalaisella tarkoitetaan tässä sopimuksessa jokaista, joka ei ole Suomen, Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalainen.

Pohjoismaisilla valtioilla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Suomea, Norjaa (lukuunottamatta Svalbardia ja Jan Mayenia), Ruotsia sekä Tanskaa (lukuunottamatta Grönlantia ja Färsaaria).

Pohjoismaisella ulkorajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa

a. pohjoismaisen ja ei-pohjoismaisen valtion välistä maarajaa,

b. pohjoismaisessa valtiossa sijaitsevaa lentoasemaa, jolta on säännöllinen lentoyhteys ei-pohjoismaiseen valtioon,

c. pohjoismaisessa valtiossa sijaitsevaa satamaa, josta on säännöllinen laiva- tai lauttayhteys ei-pohjoismaiseen valtioon,

d. pohjoismaisessa valtiossa sijaitsevaa satamaa ja lentoasemaa, johon ei-pohjoismaisesta valtiosta saapuva alus tai ilma-alus tilapäisesti poikkea tai josta alus tai ilma-alus lähtee ei-pohjoismaiseen valtioon.

Jokaisen sopimusvaltion on toimitettava passintarkastus pohjoismaisilla ulkorajoillaan maahan saapuvien henkilöiden osalta. Sopimusvaltio toimittaa passintarkastuksen harkintansa mukaan maastalähtijöiden osalta pohjoismaisilla ulkorajoillaan.

Jokaisen sopimusvaltion on käytettävä tarkastuskorttia (saapumiskorttia) apuvälineenä tarkastaessaan maahan saapuvaa

a. ulkomaalaista, joka on viisumivelvollinen jossakin sopimusvaltiossa, mikäli tämä valtio vaatii tarkastuskorttia.

b. ulkomaalaista, jota jokin sopimusvaltio hänen maastapoistumistaan koskevan päätöksen yhteydessä on kieltänyt palaamasta ilman erityistä lupaa.

___

1 Uusi sanamuoto 1979

Saapumiskortti säilytetään saapumisvaltiossa. Jos ulkomaalaiselle on myönnetty viisumi toiseen pohjoismaiseen valtioon, lähetetään jäljennös kortista tälle valtiolle.

___

1 Uusi sanamuoto 1979

Jos sopimusvaltio haluaa viisumipakon poistamista tai sen käytäntöön ottamista ei-pohjoismaisen valtion suhteen tai tehdä muita oleellisia muutoksia ei-pohjoismaisen valtion kanssa tekemiinsä viisumisopimuksiin, ensinmainitun valtion on ennakolta ilmoitettava muille sopimusvaltiolle suunnitelluista toimenpiteistä, elleivät pakottavat syyt vaadi niiden välitöntä toteuttamista. Viimeksi mainitussa tapauksessa on muille sopimusvaltioille tiedoitettava asiasta mahdollisimman pian toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen.

Mitä edellä on sanottu, koskee myös ulkomaalaisten maahan tuloa, maasta lähtöä ja maassa oleskelua koskevien muiden yleisten määräysten käytäntöön ottamista asianomaisessa valtiossa.

Jokaisen sopimusvaltion on vaadittava, että viisumivapaa ulkomaalainen, joka haluaa oleskella asianomaisessa valtiossa vielä sen jälkeen, kun kolme kuukautta on kulunut hänen saapumisestaan pohjoismaiseen valtioon ei-pohjoismaisesta valtiosta, hakee oleskelulupaa siinä pohjoismaisessa valtiossa, jossa hän oleskelee kolmen kuukauden määräajan päättyessä.

Jos ulkomaalainen on saanut oleskeluluvan jossakin pohjoismaisessa valtiossa, se on voimassa oleskelua varten vain siinä valtiossa. Oleskeluluvan voimassa ollessa on muiden sopimusvaltioiden, joissa ulkomaalainen on viisumivapaa, sallittava hänen ilman oleskelulupaa oleskella asianomaisessa valtiossa kolmen kuukauden ajan. Tämä ei koske ulkomaalaista, joka aikoo oleskella maassa sanottua aikaa kauemmin tai siellä hakea tai vastaanottaa työtä taikka harjoittaa itsenäistä elinkeinoa, ja jolta kysymyksessä olevan valtion lainsäädännön mukaan sen tähden vaaditaan, että oleskelulupaa haetaan ennen kolmen kuukauden määräajan päättymistä.

Ensimmäisen kohdan määräyksiä sovellettaessa on aika, jota varten ei vaadita oleskelulupaa, luettava saapumispäivästä, kuitenkin niin että, jos ulkomaalainen aikaisemmin ennen viimeistä maahantuloaan on oleskellut jossakin pohjoismaisessa valtiossa, on ajasta, jota varten ei vaadita oleskelulupaa, vähennettävä se aika, jonka ulkomaalainen on oleskellut pohjoismaisessa valtiossa kuuden kuukauden aikana ennen viimeistä maahantuloaan.

Toisen kohdan määräyksiä sovellettaessa on aika, jota varten ei vaadita oleskelulupaa, luettava siitä päivästä, jolloin ulkomaalainen saapui asianomaiseen valtioon, kuitenkin niin että, jos ulkomaalainen on aikaisemmin ennen viimeistä maahantuloaan oleskellut tässä valtiossa, on ajasta, jota varten oleskelulupaa ei vaadita, vähennettävä se aika, jonka hän on oleskellut tässä valtiossa kuuden kuukauden aikana ennen viimeistä maahantuloaan.

Sopimusvaltioiden on pohjoismaisilta ulkorajoiltaan käännytettävä jokainen ulkomaalainen,

a. jolla ei ole voimassa olevaa passia tai muuta sellaista henkilöllisyystodistusta, jonka sopimusvaltioiden asianomaiset viranomaiset ovat hyväksyneet passiksi,

b. jolta puuttuu säädetty maahantulo- tai työlupa saapumisvaltioon sekä siihen tai niihin pohjoismaisiin valtioihin, joissa ulkomaalainen aikoo käydä,

c. jolta voidaan olettaa puuttuvan tarvittavat varat toimeentuloa varten siinä tai niissä sopimusvaltioissa, joissa hän aikoo oleskella, sekä kotimatkaa varten,

d. jonka voidaan olettaa elättävän itseään epärehellisiin keinoin,

e. joka aikaisemmin on tuomittu vapausrangaistukseen ja jonka voidaan olettaa tekevän rangaistavan teon pohjoismaisessa valtiossa tai jonka aikaisemmin toimintansa vuoksi tai muuten syystä voidaan epäillä tulevan harjoittamaan sabotaasia, vakoilua tai luvatonta tiedoitustoimintaa jossakin sopimusvaltiossa,

f. joka on merkitty jonkin sopimusvaltion karkoitettujen ulkomaalaisten luetteloon.

Muutenkin voidaan ulkomaalainen käännyttää rajalta, jos muista syistä katsotaan, ettei hänelle ole annettava lupaa saapua yhteen tai useampaan sopimusvaltioon.

Edellä b - f kohtien sisältämät määräykset eivät koske ulkomaalaista, joka aikoo matkustaa sopimusvaltioon, johon hänellä on maahantulolupa tai maahantuloon oikeuttava oleskelulupa.

Aluksen henkilöstöön kuuluvaan ulkomaalaiseen, joka saapuu maahan ei-pohjoismaisesta valtiosta, ei sovelleta 2 ja 6 artiklan määräyksiä. Kuitenkin on aluksen henkilöstöön kuuluva, ei-pohjoismaisesta valtiosta saapunut ulkomaalainen, jonka päästökatselmus on suoritettu jossakin pohjoismaisessa valtiossa, käsiteltävä maahan saapuvana ulkomaalaisena 2 ja 6 artiklan mukaisesti.

Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus määrätä, että aluksen henkilöstöön kuuluva voi ilman erityistä lupaa oleskella maissa aluksen tavamukaisen satamassaolon aikana.

Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan vastaavasti ilma-alusten ulkomaalaiseen henkilöstöön.

___

1 Uusi sanamuoto, 1 kappale 1979

Sopimusvaltiolla on oikeus toimittaa pistokoetarkastuksia pohjoismaisen valtion vastaisella rajallaan. Sopimusvaltio voi sen lisäksi toimittaa passintarkastuksen pohjoismaisen valtion vastaisella rajallaan katsoessaan sen tarpeelliseksi sopimusvaltioiden eriävistä viisumivelvoitteista johtuvan laajan laittoman maahansaapumistoiminnan estämiseksi. Mainittua tarkastusta koskeva päätös voidaan tehdä korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Mikäli sopimusvaltio toimittaa 1 kappaleen mukaisen passintarkastuksen, on ulkomaalainen velvollinen näyttämään passinsa ja antamaan pyydetyt tiedot.

Mikäli sopimusvaltio päättää 1 kappaleen 2 ja 3 lauseen mukaisesti, että passintarkastus toimitetaan sen ja toisen pohjoismaisen valtion välisellä rajalla, raukeaa 10 artiklan mukainen takaisinottovelvollisuus toisen pohjoismaisen valtion kohdalta henkilöihin nähden, jotka ovat saapuneet kyseisenä ajanjaksona.

Jokainen sopimusvaltio voi toisen sopimusvaltion vastaiselta rajaltaan käännyttää ulkomaalaisen, jolla ei ole maahantulolupaa tähän valtioon.

___

1 Uusi sanamuoto 1979.

Sopimusvaltion ei ole sallittava ulkomaalaisen, joka on karkoitettu toisesta sopimusvaltiosta, saapua maahan ilman erityistä lupaa. Tällaista lupaa ei kuitenkaan vaadita, jos sopimusvaltio haluaa toisen sopimusvaltion kautta kuljettaa ulkomaalaisen, joka on karkoitettu ensinmainitusta valtiosta.

Jos ulkomaalaisella, joka on karkoitettu jostakin pohjoismaisesta valtiosta, on oleskelulupa toisessa pohjoismaisessa valtiossa, on tämä valtio velvollinen vaadittaessa vastaanottamaan ulkomaalaisen.

Jokainen sopimusvaltio sitoutuu ottamaan takaisin ulkomaalaisen, joka 6 artiklan a. ja b. kohtien mukaisesti, kun kysymyksessä on maahantulolupa, ja f. kohdan mukaisesti, olisi asianomaisen valtion toimesta pitänyt käännyttää sen ulkorajalta ja joka ilman lupaa on tästä valtiosta matkustanut toiseen pohjoismaiseen valtioon.

Jokainen sopimusvaltio sitoutuu myöskin ottamaan takaisiin ulkomaalaisen, joka ilman voimassaolevaa passia ja ilman erityistä lupaa, milloin sellainen vaaditaan, on matkustanut suoraan asianomaisesta valtiosta toiseen pohjoismaiseen valtioon.

1 ja 2 kappaleen määräykset eivät koske ulkomaalaista, joka on oleskellut takaisin lähettämistä vaativassa valtiossa vähintään 6 kuukautta siitä ajankohdasta lukien, jolloin hän luvattomasti saapui maahan, tai joka luvattoman maahantulonsa jälkeen on saanut siellä oleskeluja/tai työluvan. Takaisinottovelvollisuus edellyttää, että takaisinottopyyntö esitetään kuukauden kuluessa siltä, jolloin viranomaiset ovat saaneet tietää ulkomaalaisen olevan maassa.

___

1 Uusi sanamuoto, 3 kappale 1979

(Kumotaan vuonna 2000 tehdyn lisäsopimuksen mukaisesti)

Mitä tässä sopimuksessa sanotaan karkoitetusta ulkomaalaisesta, olkoon voimassa myös sellaiseen ulkomaalaiseen nähden, joka Suomen tai Ruotsin lainsäädännön mukaisesti on poistettu tai passitettu maasta ja jota on kielletty sinne palaamasta ilman erityistä lupaa.

Ulkomaalaisten valvonnan yhtenäistämiseksi sopimusvaltioissa ja yleensä sellaisten asioiden käsittelemiseksi ja harkitsemiseksi, jotka pohjoismaiden yhteisen passintarkastusalueen kannalta ovat merkityksellisiä, asetetaan yhteistyövaliokunta (Pohjoismainen ulkomaalaisvaliokunta). Valiokuntaan kuuluu yksi edustaja kustakin sopimusvaltiosta. Edustajat voivat tarvittaessa kutsua erityisiä asiantuntijoita.

Islannin hallitus voi neuvottelujen jälkeen liittyä tähän sopimukseen. Sopimus voidaan niinikään neuvotteluteitse laajentaa koskemaan myös Färsaaria ja Grönlantia.

Mikäli sopimusvaltion täytettäväksi tulee sellainen velvollisuus, joka sillä on 1 päivänä heinäkuuta 1973 suhteessaan ei-sopimusvaltioon, saa sopimusvaltio tehdä seuraavat poikkeukset passintarkastussopimuksesta.

a. 5 artiklan ensimmäisen kappaleen estämättä voi sopimusvaltio luopua vaatimasta oleskelulupaa määrätyiltä työntekijäryhmiltä.

b. 5 artiklan kolmannen kappaleen estämättä voi sopimusvaltio laskiessaan oleskeluvapaata aikaa jättää huomioimatta ajan, jonka asianomainen on aikaisemmin oleskellut sopimusvaltiossa.

c. 6 artiklan estämättä voi sopimusvaltio jättää käännyttämättä rajalta ulkomaalaisen, ellei käännyttäminen perustu seikkaan, joka koskee yleistä järjestystä, yleistä turvallisuutta ja kansanterveyttä sopimusvaltiossa.

Jos valtio tätä poikkeusmääräystä soveltaessaan ei ole käännyttänyt rajalta ulkomaalaista, on se kuitenkin 10 artiklan kolmannessa kappaleessa mainituin rajoituksin velvollinen ottamaan takaisin ulkomaalaisen, jos tämä on matkustanut toiseen sopimusvaltioon. Sama pätee, jos sopimusvaltio muuten velvoituksiensa täyttämiseksi ei-sopimusvaltiota kohtaan ei ole käännyttänyt rajalta ulkomaalaista, jolta puuttuu säädetty työlupa toiseen sopimusvaltioon, jos ulkomaalainen on matkustanut viimemainittuun valtioon.

d. 9 artiklan ensimmäisen kappaleen estämättä voi sopimusvaltio sallia ulkomaalaisen, joka on käännytetty toisesta sopimusvaltiosta, saapua maahan ilman erityistä lupaa, jos rajalta käännytys voidaan jättää tekemättä soveltaen c kohdan määräystä.

Mikäli sopimusvaltion yhteistyön puitteissa ei-sopimusvaltion kanssa tehdään ehdotus määräyksiksi, jotka eivät sovellu passintarkastussopimukseen yhdessä tämän sopimuksen kanssa, on ehdotuksesta, sen jälkeen kun muille sopimusvaltioille on siitä tiedotettu passintarkastussopimuksen 4 artiklan toisen kappaleen mukaan, sopimusvaltion pyynnöstä neuvoteltava muiden sopimusvaltioiden kanssa. Neuvottelujen on tapahduttava ennen kuin päätös ehdotuksesta tehdään, mikäli eivät pakottavat syyt vaadi päätöksen tekemistä välittömästi. Viimeksi mainitussa tapauksessa on neuvottelujen tapahduttava mahdollisimman pian sen jälkeen kun päätös on tehty.

Neuvotteluissa on sopimusvaltioiden pyrittävä selvittämään uusien määräysten vaikutukset pohjoismaiseen passintarkastusyhteistyöhön sekä harkittava, mitkä muutokset passintarkastussopimukseen ja tähän sopimukseen saattavat tulla tarpeellisiksi.

Passintarkastussopimuksen lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Määritelmät:

Schengen-valtio:

valtio, joka Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan mukaisesti tekevät läheisempää yhteistyötä Euroopan unionin puitteissa tai joka on 18 päivänä toukokuuta 1999 Euroopan unionin kanssa allekirjoitetun Schengen-yhteistyötä koskevan sopimuksen sopimuspuoli, ja joka osallistuu käytännön yhteistyöhön Schengenin sopimuksen mukaisesti.

Pohjoismaiden ulkopuolinen Schengen-valtio:

muu Schengen-valtio kuin Tanska, Suomi, Islanti, Norja tai Ruotsi.

Schengenin tietojärjestelmä (SIS):

yhteinen tietojärjestelmä, joka on perustettu 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen mukaisesti.

Ulkomaalainen:

henkilö, joka ei ole Euroopan yhteisön jäsenvaltion tai Norjan tai Islannin kansalainen.

Siinä määrin kuin se on tarpeen niiden velvoitteiden täyttämiseksi, joita sopimusvaltioilla on Schengenin yleissopimuksen perusteella, ovat seuraavat poikkeukset passintarkastussopimuksesta voimassa:

a. Passintarkastussopimuksen määräyksiä, jotka koskevat passintarkastusta, ei sovelleta, jos pohjoismainen ulkoraja on pohjoismaiden ulkopuolisen Schengen-valtion vastainen raja.

b. 2 artiklan 2 kappaleen (norjankielisessä tekstissä 3 kappaleen) ja 3 artiklan määräyksistä riippumatta sopimusvaltio voi olla käyttämättä saapumiskorttia.

c. 5 artiklan määräyksistä riippumatta sopimusvaltio voi sallia ulkomaalaisen, jolla on oleskelulupa tai viisumi toiseen sopimusvaltioon tai pohjoismaiden ulkopuoliseen Schengen-valtioon, tulevan sopimusvaltion alueelle ilman erillistä lupaa kulkeakseen tämän kautta siihen maahan, joka on myöntänyt oleskeluluvan tai viisumin.

d. 5 artiklan määräyksistä riippumatta sopimusvaltio voi laskiessaan aikaa, jota varten ei vaadita oleskelulupaa, laskea oleskeluksi sen ajan, jonka kuluessa keskeytymättömän oleskelun pituus tai useampien toisiaan seuraavien oleskelujen pituus ei saa ylittää kolmea kuukautta puolen vuoden aikana, laskettuna ensimmäisestä sopimusvaltioon tai pohjoismaiden ulkopuoliseen Schengen-valtioon saapumispäivästä.

e. 5 artiklan 2 kappaleen määräyksistä riippumatta ulkomaalainen, jolla on oleskelulupa sopimusvaltioon tai pohjoismaiden ulkopuoliseen Schengen-valtioon, saa tämän oleskeluluvan ollessa voimassa oleskella muiden sopimusvaltioiden alueella korkeintaan kolme kuukautta.

f. 6 artiklan 1 kappaleen f kohdan määräyksistä riippumatta sopimusvaltio voi käännyttää ainoastaan sellaisen ulkomaalaisen, joka on merkitty toisen sopimusvaltion karkotettujen ulkomaalaisten luetteloon, jos tämä on samalla ilmoitettu ei-toivotuksi henkilöksi Schengenin tietojärjestelmässä.

g. 6 artiklan 3 kappaleen määräyksistä riippumatta 6 artiklan 1 kappaleen a kohdan mukaista käännytystä ei suoriteta.

h. 6 artiklan 3 kappaleen määräyksistä riippumatta sopimusvaltio voi kuitenkin käännyttää ulkomaalaisen, jos ulkomaalainen on merkitty sopimusvaltion karkotettujen ulkomaalaisten luetteloon.

i. 8 artiklan 1 kappaleen määräyksistä riippumatta sopimusvaltio voi ainoastaan rajoitetun ajan suorittaa passintarkastuksia pohjoismaisen valtion vastaisella rajallaan, jos yleinen järjestys tai kansallinen turvallisuus sitä vaatii, kuten Schengenin yleissopimuksen 2 artiklan 2 kappaleesta käy ilmi.

j. 9 artiklan 1 kappaleen määräyksistä riippumatta sopimusvaltio voi kieltää ulkomaalaista, joka on karkotettu toisesta sopimusvaltiosta, tulemasta maahan ilman erityistä lupaa ainoastaan, jos ulkomaalainen on ilmoitettu ei-toivotuksi henkilöksi Schengenin tietojärjestelmässä.

k. 11 artikla kumotaan.

l. Passintarkastussopimuksen määräyksiä tulkitaan asiaankuuluvien Schengenin yleissopimuksen johdosta annettujen ja edelleen kehitettyjen sääntöjen mukaisesti.

Mikäli sopimusvaltion Schengen-yhteistyön puitteissa on tehty ehdotuksia määräyksistä, jotka ovat ristiriidassa passintarkastussopimuksen kanssa, sopimusvaltiot neuvottelevat keskenään kyseisen sopimusvaltion pyynnöstä. Neuvottelut käydään ennen kuin kyseessä olevasta ehdotuksesta tehdään päätös, ellei tällaisen päätöksen tekeminen välittömästi ole tarpeen pakottavista syistä. Viimeksi mainitussa tapauksessa neuvottelut käydään mahdollisimman pian päätöksenteon jälkeen.

Neuvottelujen aikana sopimusvaltiot pyrkivät selvittämään uusien määräysten vaikutukset pohjoismaiseen passintarkastussopimukseen sekä harkitsemaan, mitkä muutokset passintarkastussopimukseen ovat mahdollisesti tarpeen.

Sopimus on ratifioitava ja ratifioimiskirjat talletettava Kööpenhaminaan.

Sopimus tulee voimaan niin pian kuin kaikki ratifioimiskirjat on talletettu, kuitenkin aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 1958.

Jokainen sopimusvaltio voi irtisanoa sopimuksen 6 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Jokainen sopimusvaltio voi sodan tai sodanvaaran johdosta tai milloin muut erityiset kansainväliset tai kansalliset olosuhteet tekevät sen välttämättömäksi välittömästi lopettaa sopimuksen soveltamisen yhteen tai useampaan sopimusvaltioon nähden. Kysymyksessä olevien valtioiden hallitusten tulee tällöin välittömästi saada tieto suoritetuista toimenpiteistä.

Tämän vakuudeksi ovat kunkin valtion valtuutetut edustajat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.

Tehty Kööpenhaminassa 12 päivänä heinäkuuta 1957 yhtenä suomen-, norjan-, ruotsin- ja tanskankielisenä kappaleena, josta Tanskan ulkoasiainministeriö toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset muiden sopimusvaltioiden hallituksille.

Tämä sopimus on ratifioitava ja ratifioimisasiakirjat talletettava Kööpenhaminassa.

Sopimus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1973. Se jää voimaan sopimusvaltioon nähden siihen asti kuin passintarkastussopimus on voimassa kyseiseen valtioon nähden.

Sopimus on talletettava Tanskan ulkoasiainministeriöön ja sen vahvistetut jäljennökset on annettava muiden sopimusvaltioiden hallituksille.

Tämän vahvistukseksi ovat sopimusvaltioiden valtuutetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Kööpenhaminassa 2 päivänä huhtikuuta 1973 yhtenä suomen-, islannin-, norjan-, ruotsin- ja tanskankielisenä kappaleena.

Tämä muutossopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua sen allekirjoittamispäivämäärästä.

Tämän vakuudeksi sopimuspuolten valtuuttamat edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Kööpenhaminassa 27 päivänä heinäkuuta 1979 yhtenä suomen-, islannin-, norjan-, ruotsin- ja tanskankielisenä kappaleena, josta Tanskan ulkoministeriö toimittaa oikeiksi todistetut jäljennökset muiden sopimusvaltioiden hallituksille.

Tämä sopimus tulee voimaan 30 päivän kuluttua siitä päivästä, jona kaikki sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet Tanskan ulkoasiainministeriölle hyväksyneensä sopimuksen. Sopimus voi kuitenkin tulla voimaan aikaisintaan siitä päivästä lukien, jona Euroopan unionin neuvosto on päättänyt Schengenin sopimuksen mukaisen yhteistyön käytännön toimeenpanosta pohjoismaissa.

Tanskan ulkoasiainministeriö ilmoittaa muille sopimusvaltioille edellä mainittujen ilmoitusten vastaanottamisesta sekä sopimuksen voimaantulon ajankohdasta.

Tämä sopimus on sopimusvaltion osalta voimassa niin kauan kuin passintarkastussopimus on kyseisen valtion osalta voimassa.

Tämä sopimus talletetaan Tanskan ulkoasiainministeriön huostaan, ja sen oikeaksi todistetut jäljennökset toimitetaan muiden sopimusvaltioiden hallituksille.

Tämän vakuudeksi sopimusvaltioiden valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Kööpenhaminassa 18 päivänä syyskuuta 2000 yhtenä tanskan-, suomen-, islannin-, norjan- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jonka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.