Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminta Virossa, Latviassa ja Liettuassa
Ministerineuvosto avasi Baltian maiden pääkaupunkeihin omat toimistot jo vuonna 1991. Tuolloin tavoitteena oli antaa pohjoismaista tukea Viron, Latvian ja Liettuan itsenäistymispyrkimyksille. Tavoitteen voidaan sanoa toteutuneen lopullisesti, kun Baltian maat liittyivät EU:hun vuonna 2004. Samalla muuttuivat Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Baltian maiden yhteistyömuodot.
Vuosikymmenen ajan jatkuneesta kehitysavusta tuli nyt siirtyä tasavertaiseen kumppanuuteen ja yhteistyöhön. Tämä on ollut viime vuosien keskeisin painopistealue Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Baltian maiden yhteistyössä.
Yhteistyötä ohjaavat suuntaviivat, jotka pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät vuonna 2008. Suuntaviivoissa kerrotaan mm. yhteistyön painopistealueista ja kehittämismahdollisuuksista.
Ministerineuvosto haluaa kehittää erityisesti seuraaviin aihealueisiin liittyvää yhteistyötä:
- koulutus, tutkimus ja innovointi
- elinkeinoelämä, klusteriyhteistyö ja luovat alat
- ympäristö, ilmasto ja energia, kuten Itämeren ympäristön tila sekä tehokkaan ympäristötekniikan ja uusiutuvien energianlähteiden edistäminen
- hyvinvointiyhteiskunnan monikansalliset haasteet, kuten ihmiskaupan sekä hivin/aidsin leviämisen torjuminen, poliisi- ja syyttäjäyhteistyön vahvistaminen, sairaalalaitoksen kehittäminen sekä väestönkehitykselliset haasteet mm. työmarkkinapolitiikassa.
- raja-alueyhteistyö, jolla edistetään demokratian, hyvän hallintotavan, tasa-arvon, sananvapauden ja suvaitsevaisuuden kaltaisia yhteisiä perusarvoja paitsi Pohjoismaissa ja Baltiassa myös suhteessa Valko-Venäjään ja muihin naapurimaihin.
Kansalaisjärjestöillä on keskeinen asema Pohjoismaiden ministerineuvoston, Baltian maiden ja Luoteis-Venäjän välisessä yhteistyössä. Tätä varten Pohjoismaiden ministerineuvosto julkisti lokakuussa 2006 kansalaisjärjestöohjelman, joka tukee pohjoismaisten, balttilaisten, luoteisvenäläisten, kaliningradilaisten, puolalaisten ja valkovenäläisten kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä.
Konkreettinen vastuu yhteistyöstä on eri ministerineuvostoilla ja virkamieskomiteoilla yhdessä Viron, Latvian ja Liettuan kanssa. Yhteistyötä tehdään pohjoismaisten yhteistyöministerien hyväksymien periaatteellisten suuntaviivojen mukaisesti, ja sisällön määrittelystä vastaavat sektoriministerit.
Maiden alati syventynyt yhteistyö on jatkuva prosessi, joka etenee alakohtaisissa ministerineuvostoissa.
Tämän dynaamisen yhteistyön keskeisiä toimijoita ovat Baltian pääkaupunkien pohjoismaiset toimistot. Toimistot tekevät läheistä yhteistyötä Pohjoismaiden suurlähetystöjen kanssa ja koordinoivat yhteistä toimintaa. Toimistot tunnistavat pohjoismais-balttilaisen yhteistyön kehityssuuntia ja mahdollisuuksia yhdessä Pohjoismaiden lähetystöjen kanssa. Toimistot edustavat pohjoismaisuuden koko kirjoa ja profiloivat yhteistyötä laajasti. Lisäksi ne vastaavat tiettyjen hankkeiden hallinnoinnista. Esimerkkinä ovat Pohjoismaiden ja Baltian maiden julkishallinnon ja elinkeinoelämän liikkuvuusohjelmat.