Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon säännöt

Pohjoismaiden neuvoston palkintojen tarkoituksena on lisätä kiinnostusta Pohjoismaiden väliseen kulttuuriyhteyteen ja ympäristöyhteistyöhön sekä antaa tunnustusta ainutlaatuisista taiteellisista ja ympäristöön liittyvistä saavutuksista. Palkinnoilla pyritään lisäämään pohjoismaisen yhteistyön näkyvyyttä ja tunnettuutta.

§ 1. Yleiset määräykset

Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto perustettiin vuonna 2003 Pohjoismaiden neuvoston suosituksesta.

Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon säännöistä päättävät Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto yhdessä.

Sääntöjen tarkistamisesta tulee aloittaa neuvottelut, mikäli Pohjoismaiden neuvosto tai Pohjoismaiden ministerineuvosto niin toivoo.

Säännöt tulee kumota ja Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto lakkauttaa, mikäli Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto yhdessä niin päättävät.

Pohjoismaiden ministerineuvosto osoittaa toiminnan edellyttämät varat pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön budjetissa. Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon suuruus vahvistetaan budjettikäsittelyn yhteydessä.

Palkintoa hallinnoi Pohjoismaiden ministerineuvosto. Pohjoismaiden ministerineuvosto voi tehdä kolmannen osapuolen kanssa sopimuksen palkinnon sihteeristönä (palkintosihteeristö) toimimisesta.

§ 2. Palkittava teos

Palkinto myönnetään pohjoismaisena tuotantona tehdylle pitkälle elokuvalle / teatterielokuvalle, jonka kesto on vähintään 72 minuuttia.

Ehdokaselokuvien tulee olla taiteellisesti korkeatasoisia teoksia, joissa on onnistuttu yhdistämään elokuvan lukuisat eri osatekijät täysipainoiseksi teokseksi.

Elokuvan teatteriensi-illan on pitänyt olla 1. heinäkuuta–30. kesäkuuta. Tämä kattaa elokuvat, jotka tulivat ensi-iltaan palkinnon myöntämistä edeltäneenä vuonna 1. heinäkuuta–31. joulukuuta ja palkinnon myöntämisvuonna 1. tammikuuta–30. kesäkuuta.

Pohjoismaisena tuotantona tehdyllä elokuvalla tarkoitetaan elokuvaa, jonka kansallinen elokuvainstituutti, -säätiö tai -rahasto (tai Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin vastaava elin) on hyväksynyt islantilaiseksi, norjalaiseksi, ruotsalaiseksi, suomalaiseksi, tanskalaiseksi tai ahvenanmaalaiseksi, färsaarelaiseksi tai grönlantilaiseksi elokuvaksi. Hyväksymisellä tarkoitetaan sitä, että elokuva täyttää kansallisen elokuvainstituutin, -säätiön tai -rahaston tukikriteerit.

Elokuvan päätuottajan tulee olla pohjoismainen, eli tuottajan päätoimipaikan on sijaittava Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa, Ahvenanmaalla, Färsaarilla tai Grönlannissa.

Palkinto jaetaan tasan elokuvan käsikirjoittajan, ohjaajan ja tuottajan kesken.

Saamenkielinen norjalainen, ruotsalainen tai suomalainen elokuva katsotaan pohjoismaisena tuotantona tehdyksi, jos se täyttää Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon muut kriteerit.

Ehdolle asetettavien elokuvien esityskielenä tulisi mieluiten olla jokin pohjoismainen kieli.

Palkinnonsaaja julkistetaan ja palkinto jaetaan kerran vuodessa Pohjoismaiden neuvoston päättämän tilaisuuden yhteydessä.

Pohjoismaiden neuvoston tulee viimeistään kalenterivuoden alussa ilmoittaa palkintosihteeristölle, missä ja milloin palkinto jaetaan.

Pohjoismaisen palkintolautakunnan tulee ilmoittaa palkinnonsaajaa koskeva päätöksensä perusteluineen Pohjoismaiden neuvoston johtajalle viimeistään kolme viikkoa ennen palkinnon jakamista.

§ 3. Kansalliset palkintolautakunnat ja pohjoismainen palkintolautakunta

Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnolla on kansalliset palkintolautakunnat Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa sekä yhteispohjoismainen palkintolautakunta.

Pohjoismaiden ministerineuvosto vahvistaa palkinnon hallinnointia koskevan käsikirjan kuultuaan ensin Pohjoismaiden neuvostoa ja palkintosihteeristöjä. Käsikirjassa määritellään säännöt, jotka koskevat muun muassa

• Palkintolautakuntien toimintaa
• Palkintojen vuosiaikataulua
• Äänestämistä
• Palkintolautakuntien jäsenten palkkioita

Kansalliset palkintolautakunnat

Kukin kansallinen palkintolautakunta asettaa omat palkintoehdokkaansa. Palkintolautakunnassa on kolme varsinaista jäsentä.

Kansallisen palkintolautakunnan jäsenet nimittää Pohjoismaiden ministerineuvosto (pääsihteeri) kansallisten kulttuuriministeriöiden esityksestä. Jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja sitä voidaan jatkaa enintään toisella nelivuotiskaudella. Kulttuuriministeriöt esittävät samalla kullekin kansalliselle palkintolautakunnalle puheenjohtajaa, josta tulee pohjoismaisen palkintolautakunnan jäsen. Varsinaiset jäsenet vaihtuvat käsikirjan liitteessä 2 kuvatussa kiertojärjestyksessä.

Kaksi perättäistä nelivuotiskautta istuneet jäsenet voidaan nimittää lautakuntaan uudelleen neljän vuoden tauon jälkeen.

Ahvenanmaalta, Färsaarilta, Grönlannista ja saamelaiselta kielialueelta voidaan asettaa ehdolle yksi teos. Ehdokkaan asettaa kyseisen alueen elokuvainstituutti, -säätiö, -rahasto tai vastaava elin. Tällöin palkintolautakuntaan otetaan liitännäisjäseneksi kyseisen elokuvainstituutin, -säätiön, -rahaston tai vastaavan elimen edustaja. Liitännäisjäsenen nimen ilmoittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle kyseisen alueen kansallinen kulttuuriviranomainen. Liitännäisjäsen osallistuu lautakunnan työhön samoilla ehdoilla kuin varsinaiset jäsenet.

Jäsenten on oltava kansallisen elokuvatarjonnan asiantuntijoita ja tunnettava mahdollisimman hyvin myös muiden Pohjoismaiden elokuvatarjontaa.

Ehdokasasettelu

Kukin kansallinen palkintolautakunta voi asettaa ehdolle korkeintaan yhden (1) elokuvan. Ahvenanmaalta, Färsaarilta, Grönlannista ja saamelaiselta kielialueelta voidaan lisäksi asettaa ehdolle yksi teos kustakin.

Ehdokkaat on asetettava viimeistään neljä kuukautta ennen palkinnon jakamista.
Kansallisella palkintolautakunnalla on ehdolle asetettuja teoksia koskeva vaitiolovelvollisuus ehdokkaiden julkistukseen saakka.

Pohjoismainen palkintolautakunta

Pohjoismainen palkintolautakunta valitsee palkinnonsaajan kansallisten palkintolautakuntien asettamista ehdokkaista.

Pohjoismaisessa palkintolautakunnassa on enintään 11 jäsentä, ja se koostuu Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan kansallisten palkintolautakuntien puheenjohtajista sekä Ahvenanmaan, Färsaarten, Grönlannin ja saamelaisen kielialueen mahdollisista liitännäisjäsenistä.

Pohjoismaisen palkintolautakunnan palveluista vastaa Pohjoismaiden ministerineuvosto tai kolmas osapuoli, jonka kanssa Pohjoismaiden ministerineuvosto on tehnyt sopimuksen palkintosihteeristönä toimimisesta. Pohjoismainen neuvoston elokuvapalkinnon sihteeristöllä on vuosittain mahdollisuus nimittää lautakuntaan kaksi lisäjäsentä: Pohjoismaisen elokuva- ja televisiorahaston johtaja tuomaan pohjoismaista näkökulmaa sekä kansainvälisesti arvostettu elokuvapersoona, jonka tehtävänä on varmistaa palkinnon kansainvälinen näkökulma ja vaikuttavuus. Kansainvälisen jäsenen nimittää Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto, ja hänen toimikautensa on yksi vuosi.

Pohjoismainen palkintolautakunta tekee päätöksen siitä, milloin ja miten palkintoehdokkaat julkistetaan.

Kansallisten palkintolautakuntien ja pohjoismaisen palkintolautakunnan jäsenten tulee ilmoittaa mahdollinen jääviytensä suhteessa arvioitaviin teoksiin. Jos jäsen katsotaan jääviksi, hän ei saa osallistua kyseisen tai kyseisten teosten käsittelyyn ja arviointiin. Jos jääviydestä ollaan erimielisiä, päätöksen tekee puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Kansallisten palkintolautakuntien päätös palkintoehdokkaista ja pohjoismaisen palkintolautakunnan päätös palkinnonsaajasta ovat lopullisia, eikä niistä voida valittaa.

§ 4. Pohjoismaisen palkintolautakunnan toiminta

Pohjoismaisen palkintolautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan käsikirjasta ilmenevässä kiertojärjestyksessä.

Pohjoismainen palkintolautakunta on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään yksi edustaja kaikista osallistujamaista sekä mahdollinen liitännäisjäsen Ahvenanmaalta, Färsaarilta, Grönlannista ja saamelaiselta kielialueelta.

Palkintolautakuntaa palvelee Pohjoismaiden ministerineuvoston nimittämä sihteeristö.

Jos palkintolautakuntaan nimitetään kansainvälinen jäsen, hänet valitaan automaattisesti puheenjohtajaksi oman toimikautensa ajaksi.

Jos henkilökohtainen läsnäolo on täysin mahdotonta, jäsen voi osallistua tietoliikenneyhteyden välityksellä tai antamalla valtakirjan kansallisen lautakunnan toiselle jäsenelle.

Pohjoismainen palkintolautakunta tekee päätöksensä yksinkertaisella enemmistöllä. Palkinnonsaajan valinnassa noudatetaan erillistä äänestysmenettelyä, joka on kuvattu käsikirjan äänestyssääntöjä koskevassa osiossa. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Pohjoismaisella palkintolautakunnalla on palkittavaa teosta koskeva vaitiolovelvollisuus palkinnonsaajan julkistukseen saakka.

Pohjoismainen palkintolautakunta kokoontuu tavallisesti kerran vuodessa, ja kokouksesta laaditaan pöytäkirja.

§ 5. Hallinto ja talous

Pohjoismaiden ministerineuvosto voi tehdä kolmannen osapuolen kanssa sopimuksen palkintosihteeristönä toimimisesta. Palkintosihteeristö vastaa muun muassa palkinnon hallinnoinnista ja lautakunnan jäsenten palvelemisesta. Palkintosihteeristön tehtävät ja vastaavat seikat vahvistetaan käsikirjassa.

Toiminnan tilikausi on kalenterivuosi.

Varojen hallinnoinnissa ja niiden käytöstä raportoimisessa tulee noudattaa Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti-, taloushallinto-, kirjanpito- ja tilintarkastussääntöjä sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston muita määräyksiä.

Jäsenten palkkiot maksetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston päätöksen mukaisesti. Kulloisetkin palkkiot ilmenevät käsikirjasta.