Pohjoismaisilla työmarkkinoilla tarvitaan yksinkertaisempia verosääntöjä

19.09.23 | Uutinen
Arbetsliv och arbetsmarknad.
Photographer
Magnus Fröderberg/norden.org
Jos työvoiman vapaata liikkuvuutta halutaan lisätä, pohjoismaista verosopimusta on yksinkertaistettava. Näin todetaan tuoreessa raportissa, joka tarjoaa myös konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

Pohjoismaiden pääministerit sopivat neljä vuotta sitten uudesta visiosta, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on ratkaisevaa luoda Pohjoismaihin joustavat työmarkkinat, joilla on mahdollisimman vähän byrokraattisia esteitä työnantajien ja työntekijöiden riesana.

Tämä edellyttää kuitenkin pohjoismaisen verosopimuksen yksinkertaistamista, todetaan tuoreessa analyysissa, jonka pohjoismainen rajaesteneuvosto on tilannut KPMG- ja Resonans Nordic -konsulttiyrityksiltä.

Analyysin mukaan pohjoismaisten työmarkkinoiden jarruna on nykyään neljä ongelma-aluetta: etätyösäännöt, velvollisuus työantajan rekisteröitymisestä useammassa kuin yhdessä maassa sekä toisessa Pohjoismaassa työskentelystä kertyneiden palkka- ja eläketulojen verotus.

Konkreettisia ehdotuksia

Ongelmiin on kuitenkin myös ratkaisuja. Analyysi tarjoaa seuraavat käytännön ehdotukset:

  • Pohjoismailla tulisi olla yhteiset ehdot siitä, milloin asuinmaassa (ml. kotitoimisto) tehtävä työ muodostaa ns. kiinteän toimipaikan.
  • Ennakonpidätyksen toimittaminen ja siitä ilmoittaminen tapahtuisi jatkossa ainoastaan työnantajamaassa, jotta työnantajan ei enää tarvitsisi hallinnoida samaa palkkatuloa useamman maan lainsäädännön mukaisesti.
  • Palkkatulot tulisi verottaa työnantajamaassa, ja esimerkiksi asuinmaassa tehtävä etätyö tulisi rinnastaa työantajamaassa tehtävään työhön. Tämä edellyttää kuitenkin ensimmäisen kohdan ehdotuksen toteuttamista.
  • Jonkin Pohjoismaan eläkejärjestelmään tehtävät maksut tulisi tunnustaa vastavuoroisesti vähennyskelpoisiksi, ja juoksevaa tuottoa tulisi verottaa vain sen maan lainsäädännön mukaan, jossa eläkevakuutus on otettu.

Monia eri sopimuksia

Pohjoismailla on nykyisin monia sopimuksia, jotka säätelevät raja- ja etätyöskentelyä. Sopimuksille on yhteistä se, että ne perustuvat maiden haluun suojella omaa veropohjaa, mikä ei edistä Pohjoismaiden työmarkkinaintegraatiota. Jos Pohjoismaat haluavat saavuttaa tavoitteen liikkuvuuden lisäämisestä, lainsäädännössä pitää keskittyä nykyistä enemmän työntekijöiden ja yritysten asemaan.

Nykybyrokratia johtaa pahimmassa tapauksessa siihen, että työnantaja ei uskalla palkata toisessa Pohjoismaassa asuvia työntekijöitä, ja työntekijät taas eivät uskalla ottaa vastaan työtä toisesta Pohjoismaasta. Maiden keskenään erilaisista verosäännöistä ja hallinnollisista säännöistä tulee siten työvoiman vapaan liikkuvuuden esteitä.

Toimivat työmarkkinat kannattavat

Rajat ylittävien työmarkkinoiden toimivuus kannattaa. Esimerkiksi Juutinrauman alueella on laskettu, että täysin yhdentyneet työmarkkinat voisivat tuottaa Ruotsin ja Tanskan kansantalouksille jopa 2,9 miljardia Tanskan kruunua yhteiskuntataloudellista hyötyä joka vuosi.

– Maillamme on paljon voitettavaa siinä, että meillä on joustavat yhteiset työmarkkinat. Ne voivat ratkaista ongelmia tilanteissa, joissa yhdessä maassa on osaajapula ja toisessa työttömyyttä. Toimivat työmarkkinat ovat toisin sanoen vahva katalysaattori maidemme talouksille, sanoo rajaesteneuvoston vuoden 2023 puheenjohtaja Siv Friðleifsdóttir.

Nykyjärjestelmän puutteet ilmenivät varsinkin pandemia-aikana, kun suuri osa rajatyöntekijöistä jäi etätöihin. Samalla realisoitui riski siitä, että henkilö tulee verotetuksi kahdessa maassa eri veroasteikkojen mukaan, ja byrokratiakin lisääntyi yksilön ja viranomaisten näkökulmasta.

– Yritykset ovat yhä avoimempia etätyölle, joten pohjoismainen verosopimus on tippunut kehityksen tahdista. Toivottavasti tämä analyysi toimii keskustelunavauksena, joka johtaa verosääntöjen yksinkertaistamiseen ja byrokratian karsimiseen. Liikkuvuus on asetettava etusijalle, ja se tukee myös Visio 2030:n tavoitteita, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann.

Raportti on toistaiseksi vain tanskaksi, mutta se käännetään syksyllä 2023 suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, islanniksi ja englanniksi. 

 

Rajaesteneuvosto on poliittisesti nimitetty ja riippumaton elin, joka on saanut Pohjoismaiden hallituksilta tehtäväksi edistää yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa.