Työmarkkinoiden polarisaatio näyttäisi kiihtyvän

Tulevaisuuden työmarkkinoissa on kyse muustakin kuin vain roboteista. Tutkijat huomauttavat, että tulevaisuuskeskustelu keskittyy usein liikaa tekniseen kehitykseen ja liian vähän muihin tekijöihin.

Esimerkiksi ilmastonmuutos voi romahduttaa haavoittuvia talouksia ja johtaa uusiin pakolaisvirtoihin.

Millaisia ovat siis megatrendit, jotka muovaavat nykyisiä työmarkkinoita, ja miten ne vaikuttavat Pohjoismaiden työpaikkoihin ja työehtoihin?  

Näihin kysymyksiin vastataan Pohjoismaiden työministerien tilaamaan suuren tutkimushankkeen ensimmäisessä osassa.   

Tiedeyhteisö alkaa olla yksimielinen siitä, että megatrendejä on neljä: 1) väestönkehitys eli ikääntymisestä, maahanmuutosta ja kaupungistumisesta johtuvat väestörakenteen muutokset, 2) ilmastonmuutos, joka pakottaa siirtymään vihreään talouteen ja aiheuttaa myös pakolaiskriisejä, 3) tuotannon ja kaupan globalisaatio ja 4) tekninen kehitys eli digitalisaation, robotisaation, tekoälyn ja biotekniikan nopea kehitys.

Vaikka Euroopan työikäisen väestön arvioidaan pienentyvän 45 miljoonalla ihmisellä tulevien kuuden vuosikymmenen aikana, Pohjolaa väestönkehitys ei koettele yhtä pahoin.

– Meillä on ollut hieman suurempi syntyvyys ja varsin paljon maahanmuuttoa muuhun Eurooppaan verrattuna. Tämän vuoksi Pohjoismaat eivät ole aivan niin ahtaalla. Toisaalta jatkossa ei enää voida hyödyntää eurooppalaista työvoimaa nykyiseen malliin, sanoo raportin kirjoittamiseen osallistunut Fafo-tutkimuslaitoksen tutkija Johan Røed Steen.

Pohjoismaiden haasteena on tänne muuttaneiden ihmisten kouluttaminen ja heidän kiinnittymisensä työmarkkinoille.

Myös Pohjoismaiden nykyinen työvoima tarvitsee jatkossa suuria ammatti- ja täydennyskoulutuspanostuksia, jotta palkka- ja osaamiskuilut eivät syvenisi ja jotta ihmisiä ei jäisi työelämän ulkopuolelle.

Tutkijoiden mukaan jatkossa pitää parantaa elinikäinen oppimisen järjestelmiä ja kapasiteettia.

Globalisaatio on megatrendi, jota on alettu pitää lähes selviönä. Tutkijat toteavat kuitenkin, että globalisaatio näyttää hyytyneen.

Brexit sekä Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota ovat vain kaksi esimerkkiä protektionistisesta vastaliikkeestä, joka näkyy eri puolilla maailmaa.

– Me tutkijat olemme lakanneet puhumasta globalisaatiosta suurena ja itsestään selvänä trendinä. Globalisaation hyytyminen taas ei välttämättä ole hyvä uutinen Pohjolalle. Pohjoismaiden kaltaisille pienille ja avoimille talouksille on nimittäin tärkeää, että kansainvälisessä vuorovaikutuksessa on ennustettavuutta.

– Lyhyellä aikavälillä globalisaation jarruttaminen voi heikentää talouden vakautta. Pitkällä aikavälillä tavara- ja palvelumarkkinat voivat pienentyä, Johan Røed Steen sanoo.

Ilmastonmuutos voi kuitenkin hienoisesti lisätä työpaikkoja, kun vihreään talouteen siirtyminen pakottaa ottamaan käyttöön uusia energiaratkaisuja ja entistä kestävämpiä tuotantotapoja.

Pohjola sijoittuu usein korkealle kansainvälisissä digitalisaatio-, innovaatio- ja luottamusvertailuissa, joten sillä on ehkä vertailukelpoisia maita paremmat edellytykset selvitä taloussiirtymästä ja hyötyä siitä, tutkijat kirjoittavat.

Samalla he korostavat, että juuri digitalisaatio saattaa panna pohjoismaisen työmarkkinamallin kulmakivet koetukselle.

Tutkijoiden mukaan digitalisaatio voi nimittäin lisätä työelämän polarisaatiota, kun rutiinitöitä häviää ja kilpailu huippuosaamisesta kiristyy. Tähän päälle tulevat uudet työmuodot, kuten uber- ja alustatalous, joissa ”pomona” on sovellus eikä työn tekijä ole vakituisessa työsuhteessa.

Tekninen kehitys vaatii hyvin koulutettua työvoimaa. Pohjoismaisilla työmarkkinoilla tarvitaan jatkossa lisää insinöörejä ja hoitohenkilökuntaa ja vähemmän teollisuustyöntekijöitä ja palvelualan rutiinitöiden tekijöitä.

– Korostamme kuitenkin, että tekninen kehitys ei välttämättä johda eriarvoistumiseen, vaan se riippuu tekemistämme poliittisista valinnoista. Jos Pohjoismaille tunnusomainen yhdenvertaisuus halutaan säilyttää, polarisaation jarruttamiseksi tarvitaan järeitä toimia, Johan Røed Steen toteaa.

Tutkijat antavat Pohjoismaiden hallituksille kolme vinkkiä siitä, miten ne voivat vaalia pohjoismaista mallia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia:

• Tarjotkaa uhanalaisilla aloilla työskenteleville uudelleenkoulutusta ja uusia ammatillisia koulutusvaihtoehtoja. Antakaa työmarkkinaosapuolille tehtäväksi keksiä täysin uusia koulutusjärjestelmiä työmarkkinoilla jo oleville aikuisille.   
• Mukauttakaa sosiaaliturvajärjestelmiä ja työsuhdeturvaa suhteessa kaikkiin uusiin työ- ja sopimusmuotoihin, jotka eivät muistuta perinteisiä palkansaajamalleja. Esimerkkinä voidaan mainita lyhytaikaiset keikkatyöt, jotka eivät edellytä perinteisiä työpaikkoja. Tämä on välttämätöntä varsinkin siksi, että voisimme ehkäistä siirtolaisten uudenlaista marginalisoitumista.
• Ryhtykää ”uudistamaan kekseliäästi pohjoismaisen mallin pioneereilta aikanaan perimiämme instituutioita”. Pian niiden on kyettävä tarjoamaan elinikäistä oppimista, suojelemaan uusia työntekijäryhmiä, ehkäisemään eriarvoistumista ja huolehtimaan siitä, että myös uudet yritysmuodot tukevat yhteiskunnan parasta.