Julkilausuma Pohjoismaiden eläinlääkinnällisestä valmiusyhteistyöstä

25.11.08 | Julkilausuma
Tanskan Århusissa vuonna 2005 hyväksytty julkilausuma Pohjoismaiden eläinlääkinnällisestä valmiusyhteistyöstä

Tietoja

Pohjoismaiden maa- ja metsätalous-, kalastus- ja elintarvikeministerit keskustelivat mahdollisuuksista eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevaan pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Ministerineuvosto ilmaisi aluksi tyytyväisyytensä siihen, että ÄK-Livs on asettanut työryhmän täydentämään tämän alan yhteistyötä. Ministereiden selvästi ilmaistu toive oli, että yhteistyö

  • vahvistaisi Pohjoismaiden ponnisteluja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin korkean tason ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi
  • vahvistaisi maiden ponnisteluja eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien pohjoismaisten näkemysten esille tuomiseksi maailmanlaajuisissa yhteyksissä.

Tällä aloitteella laajennetaan jo käynnissä olevaa pohjoismaista yhteistyötä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin alalla.

Eläinlääkinnällistä valmiutta koskevassa keskustelussa oltiin yhtä mieltä siitä, että kyse on Pohjoismaille ensisijaisen tärkeästä tehtävästä. Tällä valmiudella on ratkaiseva merkitys tarttuvien eläintautien ennaltaehkäisylle ja tehokkaiden rajoittamis- ja torjuntatoimien käynnistämiselle sairauden – esimerkiksi suu- ja sorkkataudin, klassisen sikaruton, Newcastlen taudin tai lintuinfluenssan – puhjetessa.

Ministerit olivat yksimielisiä myös riskinarviointiyhteistyön käynnistämisestä, mihin sisältyy kokonaisuhkakuvan muodostaminen.

Kaikkien Pohjoismaiden on syytä kehittää muun muassa valmiussuunnitelmia ja valvontaohjelmia, henkilöstön koulutusta, valmius- ja hävittämisvarustuksen kokoamista ja ylläpitämistä sekä hätärokotussuunnitelmia.

Valmiuden rakentaminen ja tällaisten kotieläintautien käsittely asettavat suuria vaatimuksia viranomaisille. Se on myös kallista, ja konkreettisissa tapauksissa logistiikka voi aiheuttaa niin suuria ongelmia, että maiden voi olla vaikea hallita tilannetta käytettävissään olevan henkilöstön ja varustuksen turvin.

Ministerineuvosto on välittömästi sitä mieltä, että pohjoismaisen valmiusyhteistyön tulee voida vahvistaa valmiuden rakentamista ja luoda perusta tiiviille torjuntayhteistyölle sairauksien puhjetessa. Ministerineuvosto on näin ollen yksimielinen siitä, että mahdollisuuksia tulee tarkastella lähemmin, ja sen vuoksi se on hyväksynyt seuraavan julkilausuman:

”Århusiin 30. kesäkuuta 2005 kokoontunut ministerineuvosto kehottaa laatimaan pikaisesti ehdotuksen eri vastuullisten elinten väliseksi ja eri muodoissa toteutettavaksi tiiviiksi pohjoismaiseksi yhteistyöksi eläinlääkinnällisen valmiuden alalla ja seuraamaan ehdotusta tarpeellisin aloittein tärkeiksi katsotuilla alueilla. Yhteistyötä voidaan tehdä useilla eri alueilla, muun muassa laatimalla suunnitelma pohjoismaisen valmiusyhteistyön strategiaksi ja järjestämällä valmiusharjoituksia, kouluttamalla valmiushenkilöstöä, lainaamalla asiantuntijoita ja laitteistoa, luomalla rokotusvalmius ja muokkaamalla suuntaviivoja.

Ministerineuvosto kehottaa edelleen toimittamaan vuoden 2006 kesäkokoukseen tilanneraportin tällä alalla tehtävästä yhteistyöstä.”