Joanna Rubin Dranger

Joanna Rubin Dranger

Joanna Rubin Dranger

Photographer
Anna Widoff
Joanna Rubin Dranger: Ihågkom oss till liv, sarjakuvaromaani, Albert Bonniers Förlag, 2022. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokas 2023.

Kun Joanna Rubin Dranger oli juuri aikuistunut, hänen rakas tätinsä Susanne teki itsemurhan. Rubin Drangerin genrerajoja ylittävä teos Ihågkom oss till liv (”Muistele meidät eloon”, suomentamaton) on merkitykseltään ja sivumäärältään huomattava ja moniulotteinen teos, jossa hän kuvaa tekstein ja kuvin sitä, miten hän vuosia myöhemmin alkoi selvitellä tädin itsemurhaan johtaneita asioita. Samalla hän tuli murtaneeksi hiljaisuuden ja kiertoilmaukset, joiden kanssa hän oli kasvanut – siitä, miten sukulaisia oli joko ”kadonnut” tai heitä ei mainittu lainkaan. Jäljet johtavat toista maailmansotaa edeltäneisiin ja sen aikaisiin juutalaisvainoihin Saksassa, Puolassa, Liettuassa ja Venäjällä, mutta myös Pohjoismaiden antisemitismiin ja myönnytyspolitiikkaan sekä auttamishaluttomuuden tuhoisiin seurauksiin. Ne johtavat suoraan pimeyteen: keskitysleireille, murhiin ja väkivaltaisuuksiin, mutta myös iloon, joka syntyy Yhdysvalloissa ja Israelissa elävien sukulaisten kohtaamisesta. Rubin Dranger osoittaa kuvin ja piirroksin, miten hän joutuu kohtaamaan uusia kipeitä ja yllättäviä kysymyksiä. Kirjan moniin vahvuuksiin kuuluu se, että myös lukija pääsee kokemaan nämä vaikeat muistiaukot ja pohtimaan niitä.

Kysymysten kasautuessa Joanna Rubin Dranger alkaa tuntea pakkoa selvittää murhattujen nimet ja sen, millaista heidän elämänsä oli ollut. Kadonneiden kertomuksen kirjaamisesta ja piirtämisestä tulee vastarinnan muoto, joka lähentelee maagista ajattelua: natsit tuhosivat nämä ihmiset ja kaikki heidän muistonsa, mutta Rubin Dranger palauttaa ne unohduksesta ja näyttää, millaista heiltä riistetty elämä oli.

Pohjimmiltaan hankkeessa on kyse siitä, että noudatetaan juutalaisen rukouksen sanoja, jonka mukaan kuolleet tulisi muistella eloon. Kun Rubin Drangerille selviää, että suvussa oli ollut murhattu pikkupoika, josta kukaan ei muista edes nimeä, lukija saa seurata epätoivoista vastausten etsimistä. Pojan nimen löytäminen on yhtäkkiä kaikki kaikessa, ja kun nimi lopulta löytyy, Rubin Dranger saa yhdessä lukijan kanssa kokemuksen siitä, miten tärkeää juuri muistaminen on. Se on vuosikymmenet ylittävä taannehtiva teko, joka palauttaa järjestyksen. Tällä tavoin kirjasta itsestään tulee eräänlainen metahanke: antamalla meille murhattujen nimet ja jäljentämällä huolellisesti heidän valokuvansa ja muotokuvansa kirja ennallistaa kuolleet. Historiaa ei voi muuttaa jälkikäteen, mutta kuolleet saavat elämän muistoissamme.

Kirjan teksti ja kuvat ovat tyylillisesti konstailemattomia ja mutkattomia mutta eivät koskaan yksinkertaistavia. Katse kohdistuu herkeämättä suoraan pimeyteen, jonka Rubin Dranger löytää historiasta ja pian myös omasta sisimmästään. Näin Rubin Dranger tulee kuvanneeksi paitsi oman sukunsa historiaa myös sen suurta yhteistä traumaa ja sitä, miten trauman vaikutukset jatkuvat sukupolvesta toiseen ja piilevät myös hänessä itsessään.

Ihågkom oss till liv on älykäs yhdistelmä tekstiä ja kuvia, jotka vahvistavat toisiaan. Vaikutus on lähes musertava. Valokuvat ja muut dokumentit yhdistyvät Rubin Drangerin omiin vaikuttaviin piirroksiin, ja koko kertomus on ilmaisullisesti täysin omalakinen. Näin kirjasta tulee kannessa mainittu dokumenttiromaani, mutta myös niin paljon enemmän: sarjakuvaromaani, historiallinen kertomus, eräänlainen kirjoittajan päiväkirja ja omaelämäkerta. Samalla siitä tulee koettelemus sekä hänelle itselleen että lukijalle. Tapahtumat tulevat niin lähelle, ettei niitä pääse pakenemaan.

Joanna Rubin Dranger (s. 1970) julkaisi esikoisteoksensa vuonna 1999 ja on julkaissut sittemmin useita kiitettyjä sarjakuvaromaaneja. Hän sekoittelee usein hurttia huumoria ja eksistentiaalisia kysymyksiä ja kohdistaa toistuvasti valokeilan aikamme ahtaisiin sukupuolirooleihin. Hän toimii nykyisin Tukholman taideteollisen korkeakoulun professorina. Lukijalta ja Rubin Drangerilta ei jää huomaamatta, että hänen kirjahankkeensa syntyy aikana, jolloin uusvanha antisemitismi ja muukalaisviha voimistuvat Euroopassa koko ajan enemmän. Hän ei kavahda menneisyyttä eikä myöskään sitä, mitä tapahtuu nyt. Ihågkom oss till liv on tyylillisesti täysipainoinen teos ja rohkea aikalaisdokumentti. Tapa, jolla luemme kirjaa, nivoutuu monin tavoin nyky-Euroopan kohtalonkysymyksiin.