Nuorten lukijoiden sydän sykkii ilmastolle

09.11.20 | Uutinen
Illustration en verden i forændring
Valokuvaaja
norden.org

Kuvitus: kuvittaja, kirjailija ja taiteilija Kamila Slocinska, joka osallistui lasten- ja nuortenkirjallisuuden ekokriittisiä virtauksia käsitelleeseen pohjoismaiseen seminaariin. 

Voiko kirjallisuus auttaa ymmärtämään muuttuvaa maailmaa? Voiko se auttaa vähentämään lasten ilmastoahdistusta? Entä mitä kirjallisia suuntauksia Pohjoismaissa on nähtävissä? Ilmastouhat, luontosuhde ja uhanalaiset eläimet ovat esimerkkejä aiheista, jotka valtaavat yhä enemmän tilaa nuorten kirjahyllyissä. Lasten- ja nuortenkirjallisuutta käsittelevässä pohjoismaisessa seminaarissa todettiin, että nuorille kirjoitetuista ja nuorten suosimista kirjoista välittyy vahva tarve puhua luonnosta ja ilmastosta.

Yhteensä 35 pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuskentän toimijaa kirjailijoista, kuvittajista ja kustantajista tutkijoihin tapasi aiemmin tänä syksynä etänä sekä koronaturvallisesti paikan päällä Tanskassa. Syynä oli kolmipäiväinen seminaari, joka käsitteli ekokriittisiä virtauksia pohjoismaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Suuntausten tarkastelun lisäksi tavoitteena oli välittää tietoa ja kokemuksia. Seminaari tarjosi osallistujille samalla ainutlaatuisen mahdollisuuden antaa yhteinen ja inspiroiva panos tulevaan antologiaan, johon kootaan seminaarin päätelmät.

Kirjallisuuden rooli muuttuvassa maailmassa

Pohjoismaisella lasten- ja nuortenkirjallisuudella on vahvat perinteet, ja se on Pohjoismaiden myydyintä ja luetuinta kirjallisuutta.  Halu kertoa muutoksista ja sosiaalisista oloista lapsille ja nuorille ei ole uusi asia, ja tämä pätee myös ympäristö- ja ilmastoasioihin. Viime vuosien suuntauksesta kertoo Länsi-Norjan ammattikorkeakoulun lastenkirjallisuuden professori Nina Goga:

– 2000-luvulta lähtien on kiinnitetty huomiota ilmastonmuutokseen, joka ei selity normaalilla vaihtelulla vaan joka on nähtävä lopputuloksena ihmisen toiminnan saastuttavasta vaikutuksesta. Kirjoissa painotetaan aiempaa enemmän sitä, että ”kaikki on yhtä” ja että ympäristö- ja ilmastovaikutusten pysyttäminen vaatii suuria muutoksia kulutuskäyttäytymiseen. Tästä huolimatta – ja kuten monissa aiemmissakin ympäristötuhoa käsittelevissä lastenkirjoissa – jäljellä on silti vahva usko ja paine siihen, että juuri lapsen on otettava vastuuta ja toteutettava tarvittavat muutokset.

Kestävää kehitystä käsittelevien kirjojen esiinmarssi

Ruotsin lastenkirjallisuusinstituutti on lukenut ja luokitellut kaikki Ruotsissa julkaistut lastenkirjat vuodesta 1993 lähtien. Vuosi 2019 osoittautui ympäristöaiheisten kirjojen ennätysvuodeksi. Muissa Pohjoismaissa on huomattu vastaava kehitys.

– Ympäristöaiheisia kirjoja julkaistiin vuonna 2019 ennennäkemättömän paljon. Myös vuoden 2020 tähänastisista julkaisuista on nähtävissä, että ympäristö on yhä iso aihe, sanoo Tukholman yliopiston lasten- ja nuortenkirjallisuuden lehtori Lydia Wistisen. Hän antaa seuraavan esimerkin Linda Bondestamin kirjasta ”Mitt bottenliv: av en ensam axolotl” (2020, suom. ”Elämäni pohjalla: yksinäisen aksolotlin tarina”).

”Vart de stora lunsarna tog vägen visste ingen men det tänkte vi sällan på.” (Sitaatti Linda Bondestamin kirjasta ”Mitt bottenliv”, 2020.)

– ”Mitt bottenliv” -teoksessa luonto ei ole ihmisen harjoittaman riiston passiivinen uhri, ja roskien sekä saasteiden kuvaus on kauttaaltaan mielikuvituksellista ja esteettisesti haastavaa. Sitaatista voidaan todeta, että Bondestam kuvaa maapalloa, jonka ekosysteemit ovat hyvin herkkiä mutta joka on samalla hyvin elinvoimainen. Aukeaman täyttävät sadat aksolotlinpoikaset tuovat vahvasti mieleen ihmislajin leviämisen ympäri maapalloa. Kirja ei anna suoria vastauksia, mutta ehkä aalto on vienyt mukanaan kaikki ihmiset ja roskan aikakausi on vaihtunut aksolotlien aikaan.

Gretaa, ilmastoahdistusta ja rakkautta luontoon

Kun otsikoita hallitsevat katastrofit ja ilmastouhat, ei ole ihme, että monissa kirjoissa valotetaan eri näkökulmista ilmastokriisiä ja ihmisen luontosuhdetta. Tämä näkyy niin käsikirjoista, tietokirjoista, Greta Thunberg -elämäkerroista ja muita ympäristösankareita tai -aktivisteja kuvaavista tarinoista kuin myös saduista ja kuvakirjoista. Lydia Wistisenin mukaan lasten- ja nuortenkirjallisuus voidaan nähdä lasten ja aikuisten välisenä vuoropuheluna:

– Lasten- ja nuortenkirjallisuus on eräänlaista keskustelua aikuisten ja lasten välillä. Kirjallisuus on yksi keino, jolla aikuisten maailma voi kohdata lasten huolen ja tukea heitä. Tällainen kirja ottaa lukijansa vakavasti, käy lukijan kanssa vuoropuhelua ja vähentää kokemusta siitä, että lukija on huolensa kanssa yksin. Kirjallisuus voi lievittää lasten ja nuorten ahdistusta myös esimerkiksi vaatimalla kovia toimenpiteitä.

Seminaariantologia tulossa vuonna 2021

”På tværs af Norden” -seminaarit ovat verkostoitumisfoorumeita, jotka levittävät ajankohtaista tutkimusta ja tietoa pohjoismaisesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Tämän vuoden seminaari oli toinen yhteensä kolmesta seminaarista, ja sen kolmipäiväisten keskustelujen ja työpajojen anti kootaan vuoden 2021 alussa julkaistavaan antologiaan. Siinä kuvataan pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden ekokriittisiä suuntauksia muun muassa vahvasti tutkimukseen nojaavien esseiden, draaman ja kuvitusten avulla.

 

Tietoa hankkeesta

Hanke on osa Pohjoismaiden kulttuuriministerien LØFTET-nimistä lasten- ja nuortenkirjallisuuspanostusta, joka sai alkunsa Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon perustamisvuonna 2013. Kolmivuotinen hanke vuotuisine seminaareineen kokoaa yhteen dynaamisen sekä esteettisesti ja tieteellisesti monimuotoisen osallistujaryhmän ja pyrkii siten luomaan kasvualustaa lasten- ja nuortenkirjallisuuskentän vahvalle vuorovaikutukselle Pohjolassa.

LØFTET-hankkeen vetäjä on Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintosihteeristön päällikkö Sofie Hermansen Eriksdatter.

 

 

Seminarium på tværs af norden
Valokuvaaja
Ricky Molloy / norden.org