320. Mikko Kinnunen (Indlæg)
Information
Arvoisa presidentti, pohjoismaiset kollegat! Puhumme nyt lapsistamme, joilla ei ole mahdollisuutta harrastaa jalkapalloa tai käydä soittotunnilla, koska vanhemmilla ei ole siihen varaa. Puhumme lapsista, joilla ei ole varaa lämpimiin vaatteisiin, kun talvi tulee. Heijastaako tämä teidän kuvaanne Pohjolasta, jossa jokainen voi elää onnellista ja turvallista elämää ja edetä elämässä eteenpäin ja kehittää itseään taustasta ja varallisuudesta riippumatta? – Keskiryhmän mielestä se ei heijasta sitä Pohjolaa, jossa toivomme lapsemme varttuvan ja kasvavan.
Tiedämme, että köyhyys voi periytyä sukupolvelta toiselle. Meidän tulee katkaista tällainen kehityskulku. Köyhyys voi kaventaa lapsen elinpiiriä ja aiheuttaa painetta. Pitkällä tähtäimellä se voi altistaa masennukseen, työttömyyteen, heikkoon koulutustasoon ja velkaantumiseen. Jokaisen Pohjoismaan on hyvä tukea lapsen arkea kohti parempaa tulevaisuutta. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan menestys riippuu jatkossa paljon siitä, miten hyvin onnistumme tukemaan perheitä vaikeiden aikojen keskellä.
Pohjoismaissa on eri näkökulmia siihen, mistä lapsiköyhyys johtuu. Tutkimuksen mukaan suomalaiset näkevät köyhyyden johtuvan myös yksilön omista valinnoista enemmän kuin muut pohjoismaalaiset, jotka painottavat rakenteellisia syitä sekä yhteiskunnan ja poliittisten toimien vaikutusta köyhyyteen. Kyseessä on monisyinen ilmiö.
Suomen todellisuus on se, että lapsiköyhyys ei ole vähentynyt 1990-luvun jälkeen. Tätä on tarpeen muuttaa. Hintojen nousu on ajanut yhä useamman lapsiperheen vaikeuksiin.
Toivon, että kun tätä hyvää ehdotusta käsitellään, otetaan huomioon myös Suomen itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön tekemä tutkimus- ja kehittämisohjelma. Siinä on paljon annettavaa kaikille Pohjoismaille.
Kiitos tästä hyvästä ehdotuksesta. Jokainen lapsi on arvokas.
Skandinavisk oversettelse
Ärade president, nordiska kollegor! Vi talar nu om våra barn, som inte har möjlighet att spela fotboll eller ta musiklektioner eftersom föräldrarna inte har råd med det. Vi talar om barn som inte har råd med varma kläder när vintern kommer. Motsvarar detta er bild av ett Norden där alla kan leva ett lyckligt och tryggt liv, gå vidare i sitt liv och utveckla sig själv oberoende av bakgrund och förmögenhet? – Mittengruppen anser inte att detta motsvarar det Norden där vi hoppas att våra barn ska växa upp.
Vi vet att fattigdom kan gå i arv från en generation till en annan. Vi måste bryta denna trend. Fattigdom kan inskränka barnets livsmiljö och skapa tryck. På lång sikt utsätter den människor för depression, arbetslöshet, låg utbildningsnivå och skuldsättning. Varje nordiskt land bör stödja barn i deras vardag på väg mot en bättre framtid. Det nordiska välfärdssamhällets framgång beror i fortsättningen i hög grad på hur väl vi lyckas stödja familjerna under svåra tider.
De nordiska länderna har olika synvinklar på vad barnfattigdomen beror på. Enligt en undersökning anser finländarna i större utsträckning än övriga nordbor att fattigdom också beror på individens egna val, medan övriga nordbor betonar strukturella orsaker samt samhällets och politikens inverkan på fattigdomen. Det är ett komplext fenomen.
Verkligheten i Finland är att barnfattigdomen inte har minskat sedan 1990-talet. Det måste vi ändra på. De stigande priserna har lett till svårigheter för allt fler barnfamiljer.
Jag hoppas att vi då vi behandlar detta utmärkta förslag också beaktar det forsknings- och utvecklingsprogram som Självständighetsjubileets barnstiftelse i Finland har utarbetat. Programmet har mycket att ge alla nordiska länder.
Tack för detta goda förslag. Varje barn är värdefullt.