Ajatuspaja: Vahvistakaa teknologiajättien vaikutusvaltaan liittyvää yhteistyötä

Facebook, YouTube, Instagram, TikTok ja Twitter ovat esimerkkejä alustoista, jotka ovat integroituneet osaksi yhteiskuntiemme demokraattista infrastruktuuria ja pohjoismaalaisten arkea. Ajatuspajan raportissa todetaan, että alustat ja niiden algoritmit voivat myönteisestä potentiaalistaan huolimatta aiheuttaa vakavaa vahinkoa Pohjoismaiden demokratioille ja julkiselle keskustelulle.

– Meille kaikille on valjennut, että teknologiajättien poliittista valvontaa on lisättävä, jotta demokraattiset yhteiskunnat voisivat kukoistaa myös alati digitalisoituvalla 2000-luvulla. Pääkysymys ei ole enää se, tarvitaanko teknologiajättien demokraattista valvontaa, vaan millaisiin toimiin tulisi ryhtyä ja miten nopeasti. Pohjoismaiden tulisi kulkea tällä saralla kehityksen kärjessä ja näyttää tietä, sanoo ajatuspajan puheenjohtaja ja yhteiskuntadatatieteen tohtori Tobias Bornakke, joka on osakkaana Analyse & Tal -analyysiyrityksessä.

Pohjoismaisista asiantuntijoista koostuva ajatuspaja esittelee viisi visiota ja 11 suositusta siitä, miten demokraattista keskustelua voidaan vahvistaa verkossa. 

Ajatuspajan suosituksista voidaan mainita digitaalista lukutaitoa edistävät kohdennetut panostukset, lasten ja nuorten verkkoturvallisuuden parantaminen, sisällön moderointi ja tekoälyn luoman disinformaation hallinta. 

– Pohjoismaat ovat maailman digitalisoituneimpia maita, mutta meiltä puuttuu tietoa teknologiajättien toimintatavoista. Lapsemme ja nuoremme viettävät paljon aikaa verkossa ja varsinkin sosiaalisessa mediassa, mutta ilmiön pitkän aikavälin vaikutuksia ei tiedetä. Minua huolettaa se, että vaikutukset saattavat olla negatiivisempia kuin uskommekaan. Ajatuspaja suosittelee, että Pohjoismaat ajaisivat yhdessä teknologiajättejä koskevan kansainvälisen lainsäädännön kiristämistä. Lisäksi se suosittelee lisähuomion kohdistamista lasten ja nuorten asemaan verkossa sekä hallintamahdollisuuksien lisäämistä. Kannatan näitä tavoitteita, sanoo Tanskan kulttuuriministeri Jakob Engel-Schmidt, joka osallistuu ajatuspajan suositusten esittelyyn Kööpenhaminassa.

Raportti on hyvä esimerkki siitä, mihin pohjoismainen yhteistyö pystyy, kun maat keskittävät voimansa yhteisen haasteen edessä. Aihe on hyvin ajankohtainen, ja se puhuttaa koko Pohjolaa – väestöä, mediaa ja poliitikkoja. 

– Meillä on ehdoton vastuu pohjoismaisten demokratioiden suojelusta. Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää, koska olemme pieniä maita ja kielialueita, mutta yhdessä meillä on vahvempi ääni Pohjolassa ja globaalisti, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann. Ellemann jatkaa: 

– On hienoa voida esitellä ajatuspajan suositukset Pohjoismaiden kulttuuriministereille heidän tulevassa kokouksessaan toukokuussa. Kokous sysää toden teolla käyntiin Pohjoismaiden hallitusten väliset keskustelut ja lisää ymmärrystä siitä, miten Pohjola voi löytää yhdessä parhaat ratkaisut.

Tietoa medialle

Suositukset esitellään Kööpenhaminassa 18. huhtikuuta klo 14.00. Toimittajien ja valokuvaajien on ilmoitettava osallistumisestaan ennakkoon. Voimassa oleva lehdistökortti vaaditaan.

Yhteyshenkilö: Elisabet Skylare, elisky@norden.org, +45 2171 7127