Kestävä rakentaminen Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon aiheena

30.01.24 | Uutinen
miljøpris 2024 bæredygtig byggeri

Ted Lindroos / Midjourney AI genererad bild

Valokuvaaja
Ted Lindroos / Midjourney AI genererad bild
Noin 40 000 euron suuruinen Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto myönnetään tänä vuonna toimijalle tai hankkeelle, joka on edistänyt merkittävästi rakennusalan kestävää kehitystä. Ehdokasasettelu alkaa tänään ja päättyy 30. huhtikuuta, ja sen aikana suuri yleisö voi ehdottaa palkinnonsaajaa.

Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto keskittyy tänä vuonna kestävään rakentamiseen – erityisesti rakennusten käyttötarkoituksen muuttamiseen ja regeneratiiviseen eli uudistavaan rakentamiseen. 

– Pohjoismaissa on paljon malliesimerkkejä kestävästä ja ilmastofiksusta rakentamisesta. Ympäristöpalkinnon palkintolautakunta toivoo, että palkinto voi osaltaan edistää niiden tunnettuutta sekä julkista keskustelua rakennusalan ilmastojalanjäljen pienentämistarpeesta, toteaa lautakunnan puheenjohtaja Hólmfríður Þorsteinsdóttir. 

Rakentamisen ja rakennusten osuus globaaleista hiilidioksidipäästöistä on noin 40 prosenttia. Tilanne on kestämätön aikana, jolloin lisärakentamisen tarve vain kasvaa. Palkintolautakunta painottaa tämän vuoden teeman kuvauksessa erityisesti edellytyksiä, jotka jätämme tuleville sukupolville.

Lue lisää tämän vuoden teemasta alapuolelta.

Teema 2024: Kestävä rakentaminen (napauta lukeaksesi)

Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto kohdistaa tänä vuonna huomiota kestävään rakentamiseen – erityisesti rakennusten käyttötarkoituksen muuttamiseen ja regeneratiiviseen eli uudistavaan rakentamiseen. Otamme vastaan ehdotuksia, jotka koskevat rakennuksia, infrastruktuurikohteita, henkilöitä tai organisaatioita. 

Maailman väkiluku jatkaa kasvuaan, ja uudet asuin- ja muut rakennukset vaativat yhä enemmän maa-alaa ja luonnonvaroja. Rakennetun ympäristön osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on jo nyt 40 prosenttia. Kehitys on kestämätöntä. Meidän on muutettava tapaa, jolla rakennamme, asumme ja elämme, jotta voisimme sopeutua ilmastonmuutokseen, pysäyttää luontokadon ja tarjota samalla tuleville sukupolville selviytymisen perusedellytykset: puhdasta vettä, elintarvikkeita ja energiaa. 

Kaavoituksessa, arkkitehtuurissa ja rakentamisessa on omaksuttu viime vuosikymmeninä kestävyysajattelu, jonka avulla pyritään ehkäisemään luonnonvarojen liikakäyttöä ja ympäristön tuhoutumista laajaa menetelmäkirjoa hyödyntäen. Uudisrakentamisessa tähdätään kuitenkin vain harvoin korkeammalle kuin siihen, että rakennuksista tulisi vähemmän huonoja. Tavoite on riittämätön, koska planetaariset rajat ylittyvät monilla osa-alueilla. 

Emme voi nojata pelkkään ekologiseen uudisrakentamiseen, jos haluamme saavuttaa Agenda 2030 -toimintaohjelman ilmasto- ja ympäristötavoitteet ja edistää samalla sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Ympäristön tilan säilyttäminen ei riitä, vaan meidän on myös vähennettävä päästöjä, uudelleenkäytettävä materiaaleja ja hyödynnettävä uusiutuvia luonnonvaroja. Ajattelutapamme on muututtava perustavasti siten, että myös sääntelykehys ja liiketoimintamallit tukisivat muutosta. Rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista ja uudistavaa rakentamista on edistettävä. 

Käyttötarkoituksen muutoksissa muokataan olemassa olevia rakennuksia vastaamaan uusia tarpeita sen sijaan, että rakennukset purettaisiin. 

Uudistavassa rakentamisessa taas pyritään vähentämään rakennusten kielteisiä ekosysteemivaikutuksia ja saavuttamaan nettopositiiviset vaikutukset luonnonympäristöön. Tämä tapahtuu suunnittelemalla rakenteita, jotka eivät ainoastaan käytä rajallisia resursseja vaan ovat myös käytettävissä uudelleen. Kiertotalouden arvoketjut huomioidaan jo alusta lähtien. Rakennukset mielletään osaksi suurempaa järjestelmää, jossa tuotetaan puhtaan veden, energian ja elintarvikkeiden kaltaisia resursseja.

Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon palkintolautakunta toivoo, että palkinto voi osaltaan edistää kestävän rakentamisen tunnettuutta sekä julkista keskustelua rakennusalan ilmastojalanjäljen pienentämistarpeesta.

Hólmfríður Þorsteinsdóttir, Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon palkintolautakunnan puheenjohtaja.

Avoin ehdokasasettelu

Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon ehdokasasettelu on avoin, joten kuka tahansa voi tehdä ehdottaa palkinnonsaajaa. 

– Toivomme, että ehdotusten joukossa on yksityishenkilöitä, paikallisia organisaatioita, suuryrityksiä ja hankkeita, jotka painottavat kestävyys- ja ilmastonäkökohtia. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että kokeillaan uusia tapoja nykyisten rakennusten ja infrastruktuurikohteiden käyttötarkoituksen muuttamiseksi tai harjoitetaan uudistavaa rakentamista, Hólmfríður Þorsteinsdóttir sanoo.

Ehdokasasettelu päättyy tiistaina 30. huhtikuuta 2024

Ehdokkuuskriteerit:

Ympäristöpalkinto myönnetään pohjoismaiselle yritykselle, organisaatiolle tai henkilölle, joka on esikuvallisesti ottanut luonnon ja ympäristön huomioon toiminnassaan tai joka on muutoin antanut merkittävän panoksen luonto- ja ympäristötyöhön. Palkittavalla toimijalla tulee olla pohjoismainen näkökulma, ja sen tulee toimia Pohjoismaissa ja/tai suhteessa Pohjoismaiden ulkopuolisiin osapuoliin. Tämän vuoden teema mahdollistaa myös rakennusten ja infrastruktuurikohteiden ehdottamisen.

Aikaisemmat palkinnonsaajat:

  • 2023 Renewcell (Ruotsi)
  • 2022 Maarianhaminan kaupunki / Nabbenin kosteikko (Ahvenanmaa)
  • 2021 CONCITO-ajatushautomon Big Climate Database -ilmastotietokanta (Tanska)
  • 2020 Jens-Kjeld Jensen (Färsaaret)
  • 2019 Greta Thunberg (Ruotsi) (kieltäytyi palkinnosta)

Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Sen tarkoituksena on lisätä kiinnostusta Pohjoismaiden väliseen ympäristöyhteistyöhön ja antaa tunnustusta ainutlaatuisista ympäristöön liittyvistä saavutuksista. Palkinnon teema vaihtelee vuosittain, ja vuoden 2024 teemana on kestävä rakentaminen. Pohjoismaiden neuvosto jakaa myös kirjallisuuspalkinnon, musiikkipalkinnon, elokuvapalkinnon sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon. Voittaja saa Nordlys-palkintopatsaan ja 300 000 Tanskan kruunua (noin 40 000 euroa).