Kolmen Pohjoismaan syntyvyys historiallisen alhainen

04.02.20 | Uutinen
pojke cyklar på Island

Hellissandur, Snaefellsnes halvø, Iceland

Valokuvaaja
Yadid Levy/norden.org
Syntyvyys on romahtanut Suomessa, Norjassa ja Islannissa kaikkien aikojen pohjalukemiin. Vain Färsaarilla syntyy edelleen enemmän ihmisiä kuin heitä kuolee. Tiedot ovat peräisin tänään julkaistusta State of the Nordic Region -raportista.

Pohjoismaat ovat aiemmin olleet syntyvyyden kärkimaita. Nykytilanne muistuttaa kuitenkin yhä enemmän muun maailman kehitystä.

– Olemme matkalla kohti Kiinan kaltaista tilannetta ilman minkäänlaista yhden lapsen politiikkaa, Nordregion vanhempi tutkija Anna Karlsdóttir toteaa.

Hän on yksi State of the Nordic Region 2020 -raportin laatijoista. Raportissa tarkastellaan Pohjoismaiden kaikkien kuntien ja alueiden väestönkehitystä, työmarkkinoita ja taloutta. 

Edelleen EU:n keskiarvon yläpuolella

Viimeisimmän vuosikymmenen aikana syntyvyys on laskenut lähes kaikkialla Pohjolassa. Islannissa syntyvyys on laskenut kymmenessä vuodessa 2,2 lapsesta 1,7 lapseen naista kohden.

Suomessa (1,4) ja Norjassa (1,5) syntyvyys on nyt EU:n keskiarvoa alhaisempi.

Vain Ruotsin (1,76) ja Tanskan (1,72) jonkin verran korkeamman syntyvyyden ansiosta Pohjola yltää alueena hieman EU:n keskiarvon (1,5) yläpuolelle.

Perhevapailla vain vähän vaikutusta

Anna Karlsdóttir on yllättynyt siitä, etteivät Pohjoismaiden avokätiset perhevapaat ja päivähoitomahdollisuudet vaikuta merkittävästi syntyvyyteen.

Järjestelmät luotiin 1960- ja 70-luvuilla, jotta työmarkkinoille saataisiin enemmän naisia. Tasa-arvoisen vanhemmuuden edistämiseksi tehtyjen poliittisten ponnistelujen myötä yhä useampi pohjoismaalainen isä jää kotiin pienten lasten kanssa.

– Perhepolitiikka on vaikuttanut syntyvyyteen, mutta ei yhtä paljon kuin olisi voinut odottaa, Anna Karlsdóttir sanoo.

    Vanhemmat ensisynnyttäjät saavat vähemmän lapsia

    Syntyvyyden sijaan kasvussa on ensisynnyttäjien ikä. Naiset haluavat valmistua opinnoistaan ja edetä urallaan ennen lasten hankkimista.

    – Perhesuunnittelu on enimmäkseen myönteinen asia. Lapset ovat silloin toivottuja ja tervetulleita. Syntyvyyden kannalta on kuitenkin haaste, jos lapset päätetään hankkia myöhemmin, hän toteaa.

    Alle 25-vuotiaiden ensisynnyttäjien määrä on laskenut kaikissa Pohjoismaissa, kun taas yli 35-vuotiaiden määrä on kasvanut.

    Ensisynnyttäjän keski-ikä Pohjoismaissa on tällä hetkellä 30 vuotta.

      Maahanmuuttajat lieventävät väestökatoa

      Nuorten osuus Pohjoismaiden väestöstä on kutakuinkin eurooppalaisella tasolla. Etenkin harvaan asutuilla alueilla nuorten osuus on laskenut rajusti.

      On kuitenkin myös alueita, joiden kehityssuunta on toinen – maahanmuuttajien ja pakolaisten vuoksi.

      Kaikista Pohjoismaiden kunnista 26 prosentissa väestö on kasvanut maahanmuuton seurauksena. Suuri osa näistä kunnista kärsi aiemmin väestökadosta, väestön ikääntymisestä ja palvelutason heikkenemisestä.

      Raportin laatijat toteavat, että maahanmuuttajien onnistunut kotouttaminen saattaakin olla ratkaisevaa harvaan asuttujen alueiden kehityssuunnan kääntämisessä.  

      – Maahanmuuttajilla on hyvin myönteinen vaikutus kehitykseen, jos he saavat koulutusta, edellytykset elättää itsensä sekä tasa-arvoisia mahdollisuuksia, Anna Karlsdóttir toteaa.

      Tätä on State of the Nordic Region

      ”State of the Nordic Region” tarjoaa rautaisannoksen tietoa koko Pohjolan taloudesta, väestönkehityksestä, työllisyydestä, koulutuksesta ja monista muista seikoista, joita havainnollistetaan erilaisten karttojen avulla.

      Joka toinen vuosi ilmestyvää raporttia julkaisee Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Nordregio-tutkimuskeskus, ja siinä tarkastellaan Pohjoismaiden alueiden tilannetta.

      Julkaisuun sisältyy Nordregion suunnittelema alueellisen potentiaalin indeksi, joka kuvaa Pohjoismaiden 74 alueen dynaamisuutta perinteisten ja vertailukelpoisten tilastomuuttujien pohjalta.