Pohjoismaiden neuvosto tekee kansainvälistä digitalisaatioyhteistyötä
Lulu Ranne och Hanna Katrín Friðriksson.
Lulu Ranne (keskellä) ja Hanna Katrín Friðriksson (ensimmäinen oikealla) edustivat Pohjoismaiden neuvostoa Brysselin-kokouksessa.
Julkilausuman mukaan järjestöt haluavat tehdä digitalisaatioon liittyvää yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa. Lisäksi ne aikovat tunnistaa yhdessä alan haasteita ja oppia toistensa ratkaisuista.
”Maiden ja alueiden välinen digitalisaatioyhteistyö on tärkeää, jotta järjestelmät säilyisivät toimintakunnossa alati verkottuvassa ja globalisoituvassa maailmassa ja jotta oppisimme toisiltamme ja toistemme innovatiivisista ratkaisuista”, julkilausumassa todetaan.
Järjestöt pitävät digitalisaatiota painopistealueena, jonka ne katsovat tarjoavan uusia mahdollisuuksia useilla sektoreilla. Samalla ne kaipaavat keskustelua perusoikeuksista ja yksilönsuojasta sekä siitä, miten maiden, hallintojen ja kansalaisten tulisi suhtautua meneillään olevaan kehitykseen.
Puhetta myös Ukrainasta
Benelux-parlamentin kevätistunnon yhteydessä käytiin myös epävirallinen keskustelu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti Lulu Ranne otti puheeksi valtavan tuen, jota Ukrainalle osoitettiin neuvoston viimeviikkoisessa teemaistunnossa.
Lulu Ranne painotti myös, että Venäjän hyökkäykseen tulee vastata kansainvälisellä yhteistyöllä.
– Pohjoismaat, Baltian maat ja Benelux-maat ovat olleet läheisiä kumppaneita jo pitkään. Sota sekä meneillään oleva Euroopan sotilaallinen ja poliittinen kriisi korostavat kuitenkin entisestään läheisten eurooppalaisten ystävyyssuhteiden merkitystä. Jaamme yhteiset arvot ja kunnioituksen ihmiselämää kohtaan. Pohjoismaiden neuvosto, Baltian yleiskokous ja Benelux-parlamentti puolustavat aina yhtenä rintamana rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, Lulu Ranne sanoi.
Ranne huomautti, että kannanottoja tärkeämpiä ovat kuitenkin käytännön toimet.
– Meillä poliitikoilla on mahdollisuus tehdä paljon nykyistä enemmän, ja yhdessä baltti- ja Benelux-ystäviemme kanssa olemme vahvempia ja voimme auttaa Ukrainan kansaa paljon paremmin kuin yksin toimimalla.
Lulu Ranteen lisäksi Pohjoismaiden neuvostoa edusti puheenjohtajiston islantilaisjäsen Hanna Katrín Friðriksson.
Baltian yleiskokouksen, Benelux-parlamentin ja Pohjoismaiden neuvoston yhteinen julkilausuma digitalisaatiosta
- Digitalisaation (ml. tekoäly) kehitys kiihtyy ympäri maailmaa hyödyttäen sekä kansalaisia että vihreää siirtymää.
- Digitalisaatio tarjoaa monia mahdollisuuksia, jotka vaativat kuitenkin keskustelua julkisista arvoista, perusoikeuksista, yksilönsuojasta ja siitä, miten maiden, hallintojen ja kansalaisten tulisi suhtautua meneillään olevaan kehitykseen.
- Maiden ja alueiden välinen digitalisaatioyhteistyö on tärkeää, jotta järjestelmät säilyisivät toimintakunnossa alati verkottuvassa ja globalisoituvassa maailmassa ja jotta oppisimme toisiltamme ja toistemme innovatiivisista ratkaisuista. Eurooppalainen yhteistyö auttaa vahvistamaan Euroopan asemaa myös digitalisaatiossa. Tämä koskee ennen kaikkea Euroopan unionia, joka on tehnyt digitalisaatiosta yhden päätavoitteistaan ja julkisti vuonna 2020 strategian ”Euroopan digitaalinen valmius”. Sirpaleinen lähestymistapa kasvattaa kuluja ja johtaa ei-toivottuihin eroihin ja rajavaikutuksiin maiden välillä.
- Baltian maat, Benelux-maat ja Pohjoismaat ovat kaikki esitelleet digitalisaatiotavoitteitaan. Beneluxin kolmen jäsenvaltion pääministerit esittelivät esimerkiksi vuonna 2016 yhteisen julkilausuman, jossa ne korostavat maiden pyrkimystä ja mahdollisuuksia toimia digitalisaation edelläkävijöinä sekä Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden esikuvina. Pohjoismaiden ja Baltian maiden digitalisaatiosta vastaavat ministerit hyväksyivät puolestaan lokakuussa 2020 Digital North 2.0 -julkilausuman, joka perustuu Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisiin painopistealueisiin. Julkilausuma on jatkoa ministerien aiemmalle julkilausumalle Digital North 2017–2020, Pohjoismaiden pääministerien 5G-aiesopimukselle, Pohjoismaiden ja Baltian maiden tekoälyjulkilausumalle sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030:lle.
- Baltian maiden, Benelux-maiden ja Pohjoismaiden parlamentaariset yleiskokoukset ovat käsitelleet digitalisaatioasioita aktiivisesti. Baltian yleiskokous hyväksyi vuonna 2020 useita suosituksia tekoälystä ja digitalisaatiosta. Yksi niistä käsittelee yhteisen digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä kolmessa Baltian maassa. Pohjoismaat taas ovat julkistaneet yhteisen 2030-vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman integroitunein alue myös digitalisaation alalla. Tavoite voidaan saavuttaa vain tekemällä yhteistyötä samanmielisten alueiden ja kumppanien kanssa. Benelux-parlamentti hyväksyi vuoden 2019 lopussa suosituksen nimeltä ”Benelux Euroopan digitaalisena edelläkävijänä”.
- Baltian yleiskokous, Benelux-parlamentti ja Pohjoismaiden neuvosto toteavat haluavansa tehdä digitalisaatioon liittyvää yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa, tunnistaa yhdessä digitalisaatioalan haasteita ja oppia toistensa ratkaisuista parlamentaarisen yhteistyön vahvistamiseksi.
- Baltian yleiskokous, Benelux-parlamentti ja Pohjoismaiden neuvosto jatkavat yhdessä digitalisaatioyhteistyön kehittämistä tiedottamalla toisilleen hyväksytyistä suosituksista ja oman alueensa olennaisesta kehityksestä sekä kutsumalla toisiaan digitalisaatiota käsitteleviin kokouksiin. Esimerkkinä on hiljattainen digitalisaatiowebinaari, jonka Pohjoismaiden neuvosto ja Euroopan parlamentti järjestivät maaliskuussa 2021. Baltian yleiskokous, Benelux-parlamentti ja Pohjoismaiden neuvosto ovat avoimia myös yhteisille digitalisaatiotoimille.
– Vuonna 1952 perustettu Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin. Neuvostossa on yhteensä 87 jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.
– Benelux-parlamentti on Belgian, Alankomaiden ja Luxemburgin parlamentaarinen yhteistyöelin. Vuonna 1955 perustetussa elimessä on 49 jäsentä.
– Baltian yleiskokous on Viron, Latvian ja Liettuan parlamentaarinen yhteistyöelin. Se perustettiin vuonna 1991.
