Pohjoismainen kieliyhteisö vahvistuu: uusi pohjoismainen kielipoliittinen julistus
Pohjoismaiden opetus- ja kulttuuriministerit allekirjoittivat tarkistetun kielipoliittisen julistuksen Tukholmassa pidetyssä allekirjoitustilaisuudessa.
Ensimmäinen pohjoismainen kielipoliittinen julistus hyväksyttiin vuonna 2006. Tarkistetussa julistuksessa on nostettu esiin nykyajan haasteet, kuten digitalisaatio ja globalisaatio, ja sen avulla pyritään edistämään ja vahvistamaan kielellistä yhteenkuuluvuutta.
Uudessa kielipoliittisessa julistuksessa kiinnitetään huomio kaikkiin Pohjoismaissa käytettäviin kieliin: skandinaaviset kielet (tanska, ruotsi ja norja) sekä suomi, islanti, saamelaiskielet, fääri ja grönlanti. Näiden lisäksi julistuksesssa mainitaan viittomakielet, uudet äidinkielet ja eri vähemmistökielet, joita on puhuttu Pohjoismaissa pitkään.
Julistus muodostaa perustan kokonaisvaltaiselle, yhtenäiselle, pitkäjänteiselle ja tulokselliselle kielipolitiikalle, jolla varmistetaan, että yhteiskunnan toimintaa ylläpitävät kielet säilyvät vahvoina ja elinvoimaisina.
– Olen iloinen siitä, että kielipoliittista julistusta on tarkistettu. Julistus muodostaa perustan kokonaisvaltaiselle, yhtenäiselle, pitkäjänteiselle ja tulokselliselle kielipolitiikalle, jolla varmistetaan, että yhteiskunnan toimintaa ylläpitävät kielet säilyvät vahvoina ja elinvoimaisina. On tärkeää vahvistaa demokratiaa ja osallisuutta ja ylläpitää yhteispohjoismaisen identiteetin kehittymistä, Ruotsin kouluministeri Lotta Edholm korostaa.
Enemmän joustavuutta
Merkittävää uudessa politiikassa on, että julistusta tullaan täydentämään dynaamisilla, kolmevuotisilla työohjelmilla, jotka auttavat sopeutumaan muuttuviin tarpeisiin ja teknologian kehittymiseen. Tämä kertoo aikaisempaa joustavammasta kielipoliittisesta lähestymistavasta, jota on peräänkuulutettu sitä mukaa kun Pohjolan kielellinen maisema on kehittynyt.
Uusissa aloitteissa pyritään vahvistamaan skandinaavisten kielten ymmärtämistä ja kykyä käyttää niitä kommunikaatiovälineenä. Tämä taito on ollut hiipumaan päin erityisesti nuorten keskuudessa. Ministerit odottavat, että tilanne paranee kielten opetusta vahvistamalla, pohjoismaisten medioiden saatavuutta lisäämällä, pieniä kieliä säilyttämällä ja kieliteknologiaa kehittämällä.
– Pohjoismaisella kielipoliittisella julistuksella on suuri merkitys pohjoismaisille suhteille, sillä se näkyvöittää kielen keskeistä merkitystä pohjoismaisessa kieliyhteisössä. Pohjoismaisella kieliyhteisöllä on tärkeä merkitys pohjoismaisen yhteistyön kehittymisen kannalta eri sektoreilla ja yhteiskunnan eri osa-alueilla. Pohjoismaisena yhteisönä haluamme säilyttää, käyttää ja kehittää kaikkia kieliämme, sillä kielissä on kysymys vapaudesta, demokratiasta ja yhtäläisyydestä, Ruotsin kulttuuriministeri Parisa Liljestrand sanoo.
Pohjoismaisena yhteisönä haluamme säilyttää, käyttää ja kehittää kaikkia kieliämme, sillä kielissä on kysymys vapaudesta, demokratiasta ja yhtäläisyydestä.
Päivitetyssä julistuksessa korostetaan kielten merkitystä laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta, tunnistetaan kielten merkitys demokratian ja kulttuurisen ymmärryksen edistämisessä ja korostetaan kielellisen sopeuttamisen tarvetta digitaalisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.
Tämä historiallinen pohjoismaisen kielipolitiikan uudistaminen on tärkeä askel kohti Pohjolan kielellisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja alueen yhteisen identiteetin vahvistamista.
– Pohjoismaisessa yhteistyössä on nyt käynnissä iso työ, kun parhaillaan laaditaan uusia yhteistyöohjelmia tulevalle viisivuotiskaudelle. Tarkistettu kielipoliittinen julistus on dynaaminen työkalu, jolla vahvistetaan skandinaavisten kielten ymmärrystä ja pohjoismaista identiteettiä, ja tätä kautta luodaan pohjoismaiselle yhteistyölle paremmat mahdollisuudet aikana, jolloin yhteistyötä todella tarvitaan.
