Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerit vaativat kunnianhimoisia ilmastotoimia

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viimeisimpien raporttien hälyttävät löydökset korostavat välitöntä tarvetta laajentaa ja kiihdyttää ilmastonmuutoksen hillintätoimia.

COP27-kokouksessa on saavutettava merkittävää edistystä kaikilla sektoreilla ja saatava kaikki sidosryhmät yhteen tällä kriittisellä vuosikymmenellä.

Kaikkien maiden on yhteensovitettava kansallisesti määritellyt panoksensa ja vähäpäästöisyyttä koskevat pitkän aikavälin strategiansa 1,5 asteen tavoitteen kanssa.

Suurten päästöjen aiheuttajien (G20), jotka eivät ole vielä tehneet näin, on toteutettava hyvissä ajoin ennen COP27-kokousta aiempaa nopeampia ja perusteellisempia leikkauksia kuin mitä niiden kansallisesti määritellyissä panoksissa on tähän mennessä luvattu, ja pyrittävä siten osaltaan pitämään 1,5 asteen tavoite saavutettavissa.

Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari: 

”IPCC:n viimeisin raportti korostaa välitöntä tarvetta koko yhteiskunnassa toteutettaviin nopeisiin ja tehokkaisiin toimiin. Pohjoismailla on paljon tarjottavaa ilmastotoimien edistämisessä. Me voimme ja meidän tulee näyttää tietä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi hyödyntämällä innovatiivisia energia-, jäte- ja kiertotalousratkaisujamme.”

Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri Espen Barth Eide:

”Energiamurros pitää toteuttaa nykyistä nopeammin ja syvällisemmin. Tuomitsemme mitä ankarimmin aiheettoman ja laittoman hyökkäyksen, jonka Venäjä on tehnyt Ukrainaan Valko-Venäjän avustuksella. Venäjän energiantuonnista irtautumisen tarpeen tulee johtaa nopeasti ja pysyvästi energiantarpeen vähenemiseen ja uusiutuvaan energiaan siirtymiseen.”

Pohjoismaat vahvistivat uudelleen tavoitteensa olla [nettonolla- ja] vähäpäästöisiin yhteiskuntiin siirtymisen johtajia. Kaikki Pohjoismaat tavoittelevat aktiivisesti ilmaston lämpenemisen rajoittamista enintään 1,5 asteeseen kunnianhimoisilla tavoitteilla ja täytäntöönpanotoimilla, jotta Euroopasta tulisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

Tanskan ilmastoministeri Dan Jørgensen:

”Kansainvälistä vihreää siirtymää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Nykyisellään emme ole saavuttamassa Pariisin sopimuksen tavoitteita, ja kun maailmaa uhkaa mahdollinen energiakriisi presidentti Putinin hyökättyä oikeudettomasti ja aiheettomasti Ukrainaan, tarve uusiutuvien energianlähteiden käyttöönoton kiihdyttämiseen ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen on akuutimpi kuin koskaan. Pohjolalla on monia vastauksia ja ratkaisuja, jotka liittyvät entistä kestävämmän tulevaisuuden luomiseen.”

Ruotsin ilmasto- ja ympäristöministeri Annika Strandhäll:

”Pohjoismaat korostavat sekä ilmastotoimien kiireellisyyttä että niissä piileviä mahdollisuuksia. Siirtymän kiihdyttäminen luo uusia työpaikkoja ja taloudellisia mahdollisuuksia rakentaen siten huomisen hiilineutraaleja talouksia. Pohjoismaisen politiikan kehittäminen ja pohjoismaiset liike-elämän toimijat voivat tarjota inspiraatiota ja ratkaisuja, jotka helpottavat siirtymää globaalisti.”

Monet tarvittavista ratkaisuista ovat jo olemassa, ja niiden käyttöä pitää laajentaa. Pohjoismaat korostavat haluavansa

• ylläpitää ja kasvattaa hiilen korkeaa hintaa talouksissaan, koska se on olennainen ja tehokas työkalu pitkän aikavälin siirtymässä kohti hiilineutraaliutta.
• jatkaa kunnianhimoisia etenemissuunnitelmia vihreän ja kilpailukykyisen teollisuuden ja yritystoiminnan edistämiseksi.
• varmistaa reilun hiilineutraaliussiirtymän pohjoismaisen mallin avulla ja käyttää kolmikantayhteistyötä reilun siirtymän perustana Pohjoismaissa.
• osallistua Glasgow’n metaanilupauksen täytäntöönpanoon.
• edistää biopohjaiseen talouteen siirtymisen rinnalla hiilensidontaa metsiin, maaperään ja kallioperään, koska siitä tulee entistä tärkeämpää tulevina vuosikymmeninä. Pohjoismailla on huomattavaa, joskin keskenään erilaista, potentiaalia tällaiseen sidontaan. Se voi olla tärkeä osa tulevaa kansainvälistä yhteistyötä myös eurooppalaisessa kontekstissa.
• kiihdyttää kiertotaloussiirtymää ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamiseksi.
• edistää työtään, joka liittyy tasa-arvoon ja kaikkien naisten ja tyttöjen voimaannuttamiseen ilmastonmuutostyössä siten kuin YK:n tasa-arvoistunnossa (CSW66) hiljattain linjattiin, ja jatkaa tämän agendan seurantaa.

Islannin ympäristö-, energia- ja ilmastoministeri Guðlaugur Þór Þórðarson:

”Pohjoismaat ovat vihreiden ratkaisujen alkulähteitä, mutta meidän on lisättävä niiden käyttöä kotikentällä ja vietävä niitä maailmalle. Tämä pätee uusiutuvaan energiaan, hiilen talteenottoon ja moniin muihin ilmastomyötäisiin ratkaisuihin. Nykyinen energiaturvallisuuskriisi lisää puhtaaseen energiaan siirtymisen kiireellisyyttä. Olemme asettaneet itsellemme kunnianhimoiset tavoitteet, ja nyt meidän on toimittava.”

Pohjoismaat vahvistivat jatkavansa aktiivista sitoutumista globaalin ilmastoagendan edistämiseen yhdessä kansainvälisten kumppanien kanssa ja olevansa jatkossakin maailman johtavien ilmastorahoittajien joukossa. Tähän sisältyy sitoutuminen Glasgow’ssa tehtyyn sopimukseen sopeutumisrahoituksen lisäämisestä, mukaan lukien vaatimus sopeutumistoimien rahoituksen kaksinkertaistamisesta vuoteen 2025 mennessä.