Tietoa kulttuuriministerineuvostosta (MR-K)

Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävästä kulttuuriyhteistyöstä vastaavat Pohjoismaiden, Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin kulttuuriministerit. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa koko Pohjolan kulttuurisektorin yhteenkuuluvuutta, kehitystä ja yhteistyötä, elävöittää kulttuuriperintöä sekä edistää osallistavaa ja uutta luovaa pohjoismaista taidetta ja kulttuuria. Kulttuuriyhteistyö auttaa myös profiloimaan Pohjoismaita kestävänä, kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena kulttuurialueena.

Kulttuurilla ja medialla on ratkaisevan tärkeä tehtävä pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjoismaiden välinen kulttuuriyhteistyö oli jopa lähtökohta Pohjoismaiden ministerineuvoston perustamiselle vuonna 1971. Kulttuuri ja kielet yhdistävät pohjoismaalaisia yli rajojen, ja moni saa ensikontaktin naapurimaihin esimerkiksi kirjoista, televisiosarjoista ja musiikista. Pohjoismaiden kulttuurielämä on monipuolista, ja siinä on tilaa erilaisuudelle, uteliaisuudelle ja kehitykselle.

Kulttuuri on kantava voima, joka on mukana kaikessa. Se myös luo yhteiskunnallista luottamusta, kun pyrimme kohti vihreää, kilpailukykyistä ja sosiaalisesti kestävää Pohjolaa. Taide- ja kulttuurielämykset antavat meille keinoja ymmärtää itseämme ja toisiamme.

Pohjoismaiden kulttuuripoliittisella yhteistyöllä on merkitystä sekä ulkomaailmalle että ihmisille kaikkialla Pohjoismaissa, ja se heijastaa Pohjoismaiden yhteistä arvoperustaa. Isot ja pienet pohjoismaiset kulttuuripanostukset virkistävät taide- ja kulttuurielämää Pohjoismaissa ja niiden ulkopuolella. Lisäksi ne kannustavat ymmärtämään naapurimaiden kieliä, edistävät luovia aloja ja tukevat osaamisen kehittämistä ja kulttuuri- ja mediatilastojen laatimista. Mediapolitiikka on kiinteä osa pohjoismaista kulttuuripoliittista yhteistyötä.

    Kolme strategista painopistealuetta

    Pohjoismaiden kulttuuriministerit ovat vahvistaneet kulttuuripoliittisessa yhteistyöohjelmassaan 2021–2024 kolme strategista painopistealuetta, jotka linjaavat ohjelmakauden työskentelyä. 

    • Vihreä Pohjola: Vihreä kulttuurielämä turvaa hyvät elinmahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville.
    • Kilpailukykyinen Pohjola: Elinvoimainen taide- ja kulttuurielämä sekä omalla alueellamme että sen ulkopuolella edistää vihreää kasvua.
    • Sosiaalisesti kestävä Pohjola: Osallistava pohjoismainen kulttuurielämä edistää demokratiaa, monimuotoisuutta ja elämänlaatua.

    Viisi pohjoismaista kulttuurilaitosta

    Pohjoismaiden ministerineuvostolla on viisi kulttuurilaitosta, joilla kaikilla on strateginen rooli kulttuuripoliittisen yhteistyöohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Laitokset ovat

      Strategiset kumppanit

      Pohjoismaiden ministerineuvosto tekee kulttuuri- ja media-alalla tiivistä ja strategista yhteistyötä seuraavien kolmen laitoksen kanssa:

      Tukiohjelmat ja muut kulttuuripoliittiset panostukset

      Kulttuuriministerineuvosto rahoittaa viiden kulttuurilaitoksen ja kolmen strategisen kumppanin lisäksi useita tukiohjelmia ja organisaatioita sekä käynnistää säännöllisesti kulttuuripoliittisia panostuksia.

      Tukiohjelmiin sisältyvät muun muassa kulttuuri- ja taideohjelma, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan liikkuvuusohjelma sekä lasten ja nuorten kulttuuri- ja kieliohjelma Volt, joita kaikkia hallinnoi Helsingissä sijaitseva Pohjoismainen kulttuuripiste. Lisäksi kulttuuriministerineuvosto rahoittaa pohjoismaista käännöstukea, jota hallinnoivat kansalliset kirjallisuuskeskukset. Pohjoismainen kulttuurirahasto ja Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto harjoittavat pääasiassa tukitoimintaa, ja myös Grönlannin Pohjola-instituutti hallinnoi erillistä kulttuuritukiohjelmaa.

      Kulttuuriministerineuvosto rahoittaa niin ikään Saamelaisneuvoston kulttuuritukiohjelmaa ja tukee saamelaista kulttuuriyhteistyötä myöntämällä vuosittain tukea Saamelaisneuvostolle ja saamelaisten taiteilijaneuvostolle. Lisäksi kulttuuriministerineuvosto rahoittaa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuus-, lasten- ja nuortenkirjallisuus-, elokuva- ja musiikkipalkintoja.

      Kulttuuriministerineuvoston vuoden 2021 kokonaisbudjetti on 163 miljoonaa Tanskan kruunua.

      Yhteistyöfoorumit

      Kulttuuriministerineuvostolla (MR-K) on kaksi vuotuista kokousta, joissa keskustellaan ja päätetään yhteisistä aloitteista. Yhteistyö keskitetään aloille, joilla yhteinen toiminta ja politiikka tehoavat paremmin kuin mihin maat yksinään pystyisivät.

      Ministerineuvoston alaisuudessa toimii kulttuuriyhteistyön virkamieskomitea (ÄK-K). Virkamieskomitea koostuu Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin kulttuuriministeriöiden virkamiehistä. Komitealla on kolmesta neljään vuotuista kokousta, ja se valmistelee ministerikokoukset sekä johtaa kulttuuripolitiikan käytännön toteutusta.

      Operatiivinen vastuu pohjoismaisen yhteistyön päivittäisestä toiminnasta on Kööpenhaminassa sijaitsevalla Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristöllä. Kulttuuriministerineuvostossa ja kulttuuriyhteistyön virkamieskomiteassa käsiteltävät asiat valmistelee sihteeristön kulttuuri ja resurssit -osasto (KR), joka varmistaa myös tehtyjen päätösten täytäntöönpanon.

      Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030 -toimintasuunnitelma

      Toimintasuunnitelmassa kuvataan toimia, joilla Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii saavuttamaan vision tavoitteet kolmella strategisella painopistealueella: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Painopistealueisiin liittyy 12 tavoitetta. Alueet ja tavoitteet ohjaavat Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkea toimintaa seuraavien neljän vuoden ajan. Toimintasuunnitelma on jaettu tavoitteiden mukaisesti 12 osaan.