40 neuvoa pohjoismaisilta nuorilta: näin maaseudusta tehdään vetovoimainen
Kun nuoret muuttavat maalta kaupunkiin työn, opiskelun tai perheenperustamisen takia, maaseutuyhteisöjen kestävät kehitysedellytykset heikkenevät.
Onko kehitys käännettävissä?
Saadakseen vastauksia tähän kysymykseen Pohjoismaiden alueministerit päättivät vuosi sitten konsultoida itse nuoria.
Neuvonantajapaneelissa 25 pohjoismaista nuorta
Pohjoismainen tutkimuslaitos Nordregio sai tehtäväksi rekrytoida 18–25-vuotiaita nuoria Pohjolan kaikilta harvaan asutuilta seuduilta ja koota heidät yhteen nuorisopaneeliksi.
Paneelin tehtävänä on laatia suosituksia Pohjoismaiden ministerineuvostolle sekä kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille. Suositusten on määrä tarjota tietoa sekä pohjustaa ratkaisuja ja mahdollisuuksia, joilla edistetään nuorten asettumista pohjoismaiden maaseutualueille.
”Olen se kaikkein nuorin joka tilanteessa”
Nuorisopaneelin edustajat saivat mahdollisuuden keskustella alustavista suosituksistaan Pohjoismaiden aluekehityksestä ja -suunnittelusta vastaavien ministerien kokouksessa Islannissa 18. lokakuuta.
Yksi panelisteista on Sofia Lindgårde, joka tulee ”pienestä kyläpahasesta Ruotsin Itä-Götanmaalta”.
– Maaseudulla asuvana olen yleensä se kaikkein nuorin joka tilanteessa. Onkin ollut tosi opettavasta keskustella maaseudun nuorten edellytyksistä muista maista tulevien samanikäisten kanssa. Vaikka olosuhteet eroavat toisistaan, ajattelumme on hyvin samankaltaista, hän sanoo.
Nuorille vaikutusmahdollisuuksia kaavoituksessa
Sofia Lindgårde vastaa epäröimättä ”kyllä” kysymykseen siitä, voidaanko maaseudusta tehdä nuorille vetovoimainen paikka.
Hän korostaa, että kuntien ja alueiden tulisi hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ja kuunnella nuoria asumista ja kaavoitusta koskevissa kysymyksissä.
– Mielestäni alueministerien ja myös kuntien ja alueiden tulisi pohtia sitä, miten nuoret saisivat lisää mahdollisuuksia vaikuttaa kaavoitukseen harvaan asutuilla alueilla. Vaihtoehtona voisivat olla neuvoa-antavat paneelit, sanoo Lindgårde, joka on mukana nuorisopaneelissa mutta ei osallistunut ministerikokoukseen Islannissa.
Uusia työ-, asumis- ja liikenneratkaisuja
Nuorisopaneelin suositukset koskevat muun muassa liikennettä, asuntoja, kulttuuria, sosiaalisia kohtaamispaikkoja, koulutusta, urheilua sekä terveyttä.
Työllistyminen on edellytys sille, että nuoret voivat elää harvaan asutuilla alueilla, ja Sofia Lindgården mukaan keskiössä ovat varhaiset kontaktit paikalliseen elinkeinoelämään esimerkiksi TET-jaksoilla. Niiden avulla nuoret voisivat havahtua paikallisiin työmahdollisuuksiin.
Neuvoja hallituksille
Nuorisopaneelin 40 suositusta julkaistaan ja jaetaan Pohjoismaiden hallituksille virallisesti marraskuussa. Islannin alueministerikokouksessa saatiin kuitenkin jo suullinen raportti nuorisopaneelin edustajilta.
– On ollut opettavaista saada parempi käsitys siitä, mitkä tekijät ohjaavat nuoria tulevan asuin-, opiskelu- ja työskentelypaikan valinnassa. Olemme pyrkineet viime vuosina kuulemaan nuorten näkemyksiä politiikan suunnittelussa. On tärkeää käydä dialogia nuorten kanssa ja kuunnella aidosti heidän mielipiteitään kaikessa työssä ja poliittisessa päätöksenteossa, joka liittyy tulevaan aluesuunnitteluun, sanoo Islannin infrastruktuuriministeri Sigurður Ingi Jóhannsson.
Aluepolitiikan rooli kriisivalmiudessa
Alueministerien kokouksessa käytiin myös keskustelu siitä, miten turvallisuus ja kriisivalmius nivoutuvat Pohjoismaiden aluepoliittiseen kehitykseen.
Keskustelun taustalla olivat Ukrainan sota sekä maanvyörymät, tulvat ja muut ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotka vaikuttavat Pohjolan eri alueilla asuvien turvallisuuteen.
Nuorisopaneelin työ ja turvallisuusnäkökohdat heijastuvat aluepolitiikan ja aluesuunnittelun tulevaan pohjoismaiseen yhteistyöohjelmaan.
