Aika avata ovet
Pohjoismaiden ja Baltian maiden digitalisaatiosta vastaavien ministereiden kunnianhimoisena tavoitteena on saumattomien digitaalisten ratkaisujen kehittäminen maiden asukkaille ja viranomaisille. Kansallisten sähköisten henkilötunnisteiden (eID) vastavuoroinen tunnustaminen on avain, jonka avulla voidaan avata ovet julkisiin palveluihin kaikille alueen asukkaille yli maan rajojen.
Vasemmalta: apulaisministeri Elijus Čivilis (Liettua), opetusministeri Tony Asumaa (Ahvenanmaa), digitalisaatioministeri Nikolai Astrup (Norja), valtiovarainministeri Bjarni Benediktsson (Islanti), valtiovarainministeri Kristina Háfoss (Färsaaret), pääsihteeri Paula Lehtomäki (Pohjoismaiden ministerineuvosto), kansliapäällikkö Jens Krieger Røyen (Tanska), pääsihteeri Ando Leppiman (Viro), apulaisvaltiosihteeri Edmund Belskis (Latvia), kansliapäällikkö Malin Bohlin (Ruotsi), kansliapäällikkö Tom Andersen (Grönlanti).
Tarjoamalla rajat ylittäviä sähköisiä palveluja Pohjoismaiden ja Baltian maiden asukkaille luodaan tärkeä perusta digitaalisesti integroituneen alueen kehittämiselle ja helpotetaan kansalaisten ja yritysten liikkumista maasta toiseen sekä fyysisesti että digitaalisesti. Avaimena toimii sähköinen henkilötunniste (eID), jota käytetään jo esimerkiksi pankki- ja veroasioiden sähköisissä palveluissa.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden digitalisaatiosta vastaavat ministerit kokoontuivat tiistaina Reykjavikissa. Ministereiden mielestä yhteistyö maiden kansallisten sähköisten henkilötunnisteiden vastavuoroiseksi tunnustamiseksi on edennyt niin pitkälle, että asiassa voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen.
Seuraavaksi perustettavan asiantuntijaryhmän tehtävänä on selvittää, missä julkisissa palveluissa eri Pohjoismaiden väliset saumattomat digitaaliset ratkaisut hyödyttävät kansalaisia ja yrityksiä eniten.
– Koko yhteiskuntaa koskevat digitaaliset ratkaisut ja palvelut on nähtävä työkaluina, joiden avulla kansalaiset saavat vaivatta käyttöönsä ne palvelut, joita me kaikki pidämme itsestään selvinä. Pohjoismailla ja Baltian mailla on etua siitä, että olemme tottuneet tekemään yhteistyötä. Pystymme siten kehittämään kaikissa maissa toimivat parhaat käytännöt, Islannin valtiovarainministeri Bjarni Benediktsson toteaa.
Koko yhteiskuntaa koskevat digitaaliset ratkaisut ja palvelut on nähtävä työkaluina, joiden avulla kansalaiset saavat vaivatta käyttöönsä ne palvelut, joita me kaikki pidämme itsestään selvinä. Pohjoismailla ja Baltian mailla on etua siitä, että olemme tottuneet tekemään yhteistyötä. Pystymme siten kehittämään kaikissa maissa toimivat parhaat käytännöt.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden hallintojärjestelmät ovat samankaltaiset, ja alueen digikypsyystaso on korkea. Alue on sen vuoksi erittäin sopiva EU:n DSM-direktiivin (Digital Single Market) nopealle käyttöönotolle. Direktiivi velvoittaa kaikkia EU- ja ETA-maita tarjoamaan saumattomia rajat ylittäviä digitaalisia ratkaisuja. Siten henkilö voi sähköisellä henkilötunnisteellaan käyttää myös muiden maiden julkisia palveluja.
Myös pohjoismaiset yhteistyöministerit seuraavat digitalisaatioyhteistyötä tarkasti. He ovat ilmaisseet tahtonsa vahvistaa sekä budjettia että tehostaa meneillään olevan työn priorisointia.
– On ilahduttavaa, että Pohjoismaiden ministerineuvostolla voi olla tärkeä rooli kysymyksessä, jolla on suuri merkitys Pohjoismaiden kansalaisille. Näin luodaan perusta vahvemmin digitaalisesti integroituneelle alueelle ja viedään työ uudelle aikakaudelle. Tällä hetkellä työn alla olevat ratkaisut ovat Pohjoismaiden asukkaiden kannalta tärkeämpiä ja hyödyllisempiä kuin koskaan aikaisemmin, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki toteaa.
Näin luodaan perusta vahvemmin digitaalisesti integroituneelle alueelle ja viedään työ uudelle aikakaudelle. Tällä hetkellä työn alla olevat ratkaisut ovat Pohjoismaiden asukkaiden kannalta tärkeämpiä ja hyödyllisempiä kuin koskaan aikaisemmin.
