COP28:n pohjoismaisen paviljongin kohokohdat

Maailmanlaajuinen ja pohjoismainen tilannekatsaus, innovatiiviset rahoitusratkaisut vahinkojen ja menetysten korvaamiseksi, sopeutumishaasteet, nuorten osallistaminen, kulttuurin merkitys vihreässä siirtymässä ja ruokajärjestelmien haitallisten ilmastovaikutusten saaminen viimein asialistalle. Ota ja tutustu pohjoismaisen paviljongin kohokohtiin.

Paviljongissa esiteltiin useita raportteja, jotka kaikki valottavat ilmastotyön etenemistä keskeisillä osa-alueilla niin globaalisti kuin Pohjoismaissakin.

Niistä voidaan mainita YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ”Emission Gap Report 2023”, jonka jatkoksi keskusteltiin ”Nordic Stocktake” -tilannekatsauksen tuloksista. Raportit loivat yhdessä käsityksen globaalista tilanteesta ja Pohjoismaiden erityishaasteista. Vähintään yhtä tärkeää oli kenties paviljongissa käyty hyvä keskustelu siitä, miten ilmastoneutraali yhteiskunta kaipaisi tuekseen vetovoimaisia visioita. Miltä oikein haluamme elämän näyttävän vuonna 2050?

Pohjoismaisessa paviljongissa käsiteltiin myös Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) ”World Energy Outlook” -raportista poimittuja skenaarioita. Tämä energia-alan avainjulkaisu pohjusti lisäksi useita muita energia-aiheisia oheistapahtumia. 

UNEPin ”Adaptation Gap Report 2023” -raportin alaotsikkona oli ”alirahoitusta ja puutteellista varautumista”, joten myönteiset tulokset olivat vähissä. Raportin esittelyn jälkeen pohjoismainen yhteistyö jakoi käytännön kokemuksia kaupungeissa ja rannikkoalueilla tehdyistä sopeutumistoimista, joiden tavoitteena on parantaa kykyä kestää sään ääri-ilmiöitä. Miten tutkijat ja lainsäätäjät voivat tehdä paikallista ja kansallista yhteistyötä ja kehittää siten mahdollisimman tehokkaita sopeutumistoimia? 

Vahinkojen ja menetysten korvaamiseen tarkoitetun rahaston perustaminen oli iso puheenaihe COP28:ssa ja pohjoismaisessa paviljongissa. Perustamisesta päätettiin poikkeuksellisesti jo ensimmäisenä kokouspäivänä, ja monet maat ilmoittivat samalla rahaston kartuttamisesta.  

Pohjoismaisessa paviljongissa esiteltiin Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaama ja Wenger Law -lakiasiaintoimiston laatima raportti, joka esittelee innovatiivisia rahoituslähteitä ja rahoituksen mobilisointia vahinkojen ja menetysten korvaamiseksi. Sitä seuranneessa paneelikeskustelussa oli mukana jäseniä siirtymäkauden komiteasta, joka oli valmistellut ehdotuksen rahaston käyttöönotosta. Tanskan kehityspolitiikan alivaltiosihteeri Ole Thonke totesi lavalla näin: ”Perinteisten julkisten kanavien kautta tuleva rahoitus ei yksin riitä täyttämään edessä olevaa rahoitusvajetta. Siksi on etsittävä innovatiivisia rahoitusmahdollisuuksia.”

Nuorten ääni kuului taas entistä selkeämmin, kun pohjoismaiset ja kansainväliset nuoret järjestivät pohjoismaisella lavalla 14 oheistapahtumaa. Uutta oli tänä vuonna se, että pyysimme pohjoismaisia YK-nuorisodelegaatteja kutsumaan mukaan heitä inspiroivia vieraita ja käymään näiden kanssa henkilökohtaisia keskusteluja lavalla. ”Nordic Talks” -konseptin mukaisissa tapahtumissa kuultiin kuusi koskettavaa keskustelua, joiden aihekirjo ulottui ilmastoahdistuksesta rahoitukseen ja käytännön tuloksiin, kuten #JusticeforRosa-kansanliikkeeseen. Liike vaikutti siihen, että EU:ssa vietetään nykyisin ilmastokriisin uhreille omistettua teemapäivää 15. kesäkuuta. 

Tänä vuonna korostimme vahvasti kulttuurialan merkitystä vihreän siirtymän onnistumisessa. Pohjoismaisessa paviljongissa esitettiin päivittäin grönlantilaisen taiteilija-runoilija Jessie Kleemannin teos ”Arkhticós Dolorôs” (Arktinen kipu). Lisäksi järjestettiin kaksi paneelikeskustelua, jotka käsittelivät kriittisen ja riippumattoman journalismin tarvetta sekä kulttuurin asemaa ilmastokeskustelussa. Ne puhuivat selvää kieltään kulttuurin ja taiteen kyvystä lisätä ymmärrystä ja luoda aitoa muutosta. 

COP28 oli kokous, jonka myötä ruokajärjestelmät tulivat viimein osaksi laajempaa ilmastokeskustelua. Pohjoismainen yhteistyö on ajanut asiaa jo useiden vuosien ajan ja järjestänyt pohjoismaisessa COP-paviljongissa kahtena viime vuotena ”Food Systems Takeover” -teemapäivän. Maailman ruokajärjestelmät synnyttävät noin kolmasosan kaikista ilmastopäästöistä, joten ilmastonmuutos ja ruokajärjestelmät ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa ja vaativat koordinoituja globaaleja panostuksia.

Tasa-arvo ja ilmastopolitiikka ovat erottamattomasti yhtä. Tämä totuus myönnettiin toden teolla COP27-kokouksessa, jossa pohjoismainen yhteistyö järjesti oheistapahtuman Afrikan unionin ja YK:n tasa-arvojärjestön kanssa. Tänä vuonna julkistimme ”The Nordic Knowledge Hub on Gender and Climate” -tietopankin. Pankkiin kerätty uusin tutkimustieto osoittaa, miksi ilmastopolitiikasta on välttämättä tehtävä nykyistä tasa-arvoisempaa. Erillisessä paneelikeskustelussa pohdittiin lisäksi tasa-arvohaasteita, jotka liittyvät vihreiden työmarkkinoiden luomiseen. Vain joka kolmas vihreissä työpaikoissa työskentelevistä pohjoismaalaisista on nainen, ja runsaspäästöiset alat – eli liikenne, energia, maatalous ja rakentaminen – ovat perinteisesti olleet miesvaltaisia. Näillä aloilla tapahtuva siirtymä vaikuttaa siksi eniten miesten työelämään.