Do Rights! – pohjoismainen käsikirja lasten vaikutusmahdollisuuksista

28.05.16 | Uutinen
Ungdomspanel för Barnrättsmöte
Photographer
Anna Rosenberg
Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea on julkistanut kirjan ”Do rights! Nordic perspectives on child and youth participation.” Mitä voimme saavuttaa, kun lasten oikeuksiin suhtaudutaan tosissaan? Tätä pohdittiin paneelissa, johon osallistui kirjan teossa mukana olleita lasten oikeuksiin ja vaikutusmahdollisuuksiin erikoistuneita eri tahoja.

Kirja ”Do rights! Nordic perspectives on child and youth participation” julkistettiin pohjoismaisen lasten oikeuksia pohtineen kokouksen yhteydessä Kööpenhaminassa. 

”Do Rights!” koostuu yhteensä yhdeksästä pohjoismaisesta esimerkistä sekä oppaasta. Se toimii ohjenuorana etenkin niille aikuisille, jotka eivät vielä työskentele lasten oikeuksien parissa.

– Monet esimerkit osoittavat, että meillä Pohjoismaissa on paljon opittavaa toisiltamme, sanoo kirjan hankejohtaja Tove Kjellander. 

Lapsipaneelissa pienimpien ääni tulee kuuluviin

Miten kaikkein pienimpienkin lasten ääni tulee huomioiduksi tilastoihin perustuvissa tutkimuksissa? Kirjassa kerrotaan, miten Tanskan lastenneuvosto löysi pulmaan ratkaisun: lapsipaneelin ja puhuvan kysymystyökalun. Viimeisin tutkimus käsitteli lapsia ja mediaa. Mitä lapset tekevät tablettitietokoneilla?
– Olemme kehitelleet puhuvan kysymystyökalun. Lapset näkevät näytöllä erilaisia hahmoja ja klikkaavat sitä kuvaa, joka vastaa parhaiten heidän vastaustaan. Se on uudenlainen tapa toimia aivan pienimpien lasten kanssa. Lapsipaneeli, jossa on mukana yhteensä tuhatkunta lasta, tarjoaa meille edustavan otoksen niistä ajatuksista, joita lapsilla on tietystä aiheesta, sanoo Tanskan lapsineuvoston analyysiasiantuntija Line Emma Jønson.

Nuoret vaikuttavat Ahvenanmaan kaupunkisuunnitteluun

Pelastakaa lapset ja Maarianhaminan kaupunki ovat toimineet Ahvenanmaalla yhdessä lasten kuulemisen edistämiseksi kaupungin kehitystä linjaavan uuden osayleiskaavan suunnittelun yhteydessä. Ne laativat vaikutusten analyysin, joka osoittaa, millaisia seurauksia päätöksillä tulee olemaan lapsille. Maarianhaminan kaupungin edustaja Terese Flöjt oli yksi heistä, jotka tutustuivat kaupunkiympäristöön yhdessä lasten kanssa.
– Lapsille kaupunki on kohtaamispaikka, jossa tavataan kavereita. Lapset saattavat esimerkiksi ihmetellä, miksi puistonpenkit on asetettu riviin. Miksi ne eivät ole ryhmässä niin, että ihmiset voisivat jutella toisilleen? Lasten osallistaminen ei ole vaikeaa tai vaarallista – se on todella rikastuttavaa. Lapset antoivat aikuisille myös vinkin: Muistakaa aika ajoin leikkiä.

Yksin saapuneiden lasten järjestäytyminen

Pohjoismaiden ministerineuvoston lasten ja nuorten strategian mukaan lasten ja nuorten erimuotoista järjestäytymistä ja osallisuutta demokraattisiin prosesseihin tulee tukea. Hamza Ibrahim Yksinsaapuneiden lasten liitosta Ruotsista on yksi kirjan tekoon osallistuneista:
– Tulin vuonna 2010 yksin Malmöhön. Vuoden kuluttua perustimme yhdessä muiden yksin saapuneiden lasten kanssa jalkapallojoukkueen. Kun kaikki olivat saaneet ruotsalaisen henkilötunnuksen, perustimme paikallisyhdistyksen ja avasimme yhdessä Malmön kunnan kanssa kohtaamispaikan. Tänä päivänä pyrin omalta osaltani edistämään Ruotsiin paenneiden lasten elämisen edellytyksiä, jotta he voisivat elää täysipainoista elämää täällä. Kannustamme mielellämme muita Pohjoismaihin yksin saapuneita lapsia järjestäytymään, Hamza Ibrahim toteaa.

Young People´s Constitution & saamelaiset seksuaalivähemmistöt 

Paneeliin osallistui myös islannin lapsiasiainvaltuutettu ja Young People’s Constitution -hanketta edustanut Elísabet Gísladóttir. Young People’s Constitution -hankkeessa on huomioitu lasten ja nuorten näkemykset maan uutta perustuslakia säädettäessä. Kirjassa on mukana myös pohjoismainen Queering Sápmi -hanke, jonka avulla pyritään vahvistamaan saamelaisia seksuaalivähemmistöjä ja työtä saamelaisen queer-näkökulman vahvistamiseksi, grönlantilainen tiedotushanke, färsaarelainen Ungdómsráðs-tietohanke Färsaarten koulutusmahdollisuuksista sekä Child Friendly Cities -hanke, josta vastaa Suomen UNICEF.

Haluatko tietää lisää pohjoismaisista hankkeista lapsen oikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi?