Itäisen Euroopan turvallisuus ja yhteistyö esillä Baltian yleiskokouksen konferenssissa

Baltian yleiskokouksen järjestämä konferenssi keskittyy itäisen kumppanuuden maiden vahvistamiseen Euroopan uudessa geopoliittisessa tilanteessa. Baltian yleiskokous huomauttaa, että Baltian maat ovat jo aiemmin käyneet läpi monia niistä haasteista, joita useat itäisen kumppanuuden maat nyt kokevat ja että näiden maiden kehitystä ja turvallisuutta on syytä tukea.

Pohjoismaiden neuvoston entinen presidentti Erkki Tuomioja sanoo, että tärkeintä on keskittyä kumppanuuden turvallisuuskysymyksiin ja tiedostaa, että turvallisuus edellyttää myös paljon muuta kuin sotilaallista varustelua.

– Pohjoismaiden tärkeimpänä prioriteettina on Ukrainan tukeminen myös pitkällä aikavälillä. Pidämme tärkeänä myös sitä, että jatkamme yhdessä Baltian yleiskokouksen kanssa dialogia Venäjän ja Valko-Venäjän demokratiamielisen opposition kanssa.

Tuomioja nostaa esiin lisäksi kyberturvallisuuden, joka on Pohjoismaiden neuvostolle tärkeä asia. Suomi esitti puheenjohtajakaudellaan vuonna 2022 yhteispohjoismaisen kyberturvallisuusstrategian laatimista.

Pohjoismaiden neuvoston Islannin valtuuskunnan puheenjohtaja Bryndís Haraldsdóttir sanoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut herätys myös Pohjoismaiden neuvostolle.

– Haluan pyytää anteeksi sitä, että Pohjoismaat eivät kuunnelleet aiemmin enempää Baltian maita, kun varoittelitte Putinin Venäjän edustamasta uhasta.

Hänen mukaansa Pohjola on nyt ymmärtänyt, miten tärkeä rooli Baltian yleiskokouksella ja Baltian mailla on itäisessä kumppanuudessa. Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi tämän vuoden maaliskuussa uuden kansainvälisen strategian, jonka mukaan neuvoston tulee pyrkiä tuomaan demokratia, oikeusvaltioperiaate, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet kansainvälisen asialistan kärkeen.

– Näitä arvoja tukevat maat voivat luottaa tukeemme, Bryndís Haraldsdóttir sanoo.

Hänen mukaansa myös Moldovan tilanne on Pohjoismaille hyvin tärkeä. Venäjä on kohdistanut maahan useita ilmatilaloukkauksia ja kyberiskuja. Bryndís Haraldsdóttir onkin tyytyväinen siihen, että Pohjoismaiden ja Baltian maiden hallitukset pyrkivät yhdessä tukemaan Moldovan turvallisuutta, vakautta ja demokratiaa sekä helpottamaan maan yhdentymistä Eurooppaan.

Baltian yleiskokous on valtioiden välinen järjestö, johon kuuluvat Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua. Baltian yleiskokous perustettiin vuonna 1991.

EU:n itäinen kumppanuus on aloite, johon kuuluvat EU, sen jäsenvaltiot ja kuusi Itä-Euroopan kumppanimaata: Armenia, Azerbaidžjan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä*. Yleistavoitteena on lisätä EU:n naapurimaiden vakautta, hyvinvointia ja kriisinkestävyyttä.

* EU:lla on ollut Valko-Venäjän kanssa vain epäpoliittista yhteistyötä vuodesta 2020 lähtien, ja se tiivistää yhteistyötä maan tärkeiden ei-valtiollisten toimijoiden kanssa.