Kansa on puhunut – näin ajattelemme pohjoismaisesta yhteistyöstä

25.10.21 | Uutinen
Kvinne på gate i København
Photographer
Ricky Molloy/norden.org
Rikollisuuden torjuminen, ilmasto, turvallisuus ja puolustus – nämä ovat pohjoismaalaisten mielestä maidemme tärkeimmät yhteistyöalueet. Tiedot ilmenevät Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston uudesta kyselytutkimuksesta. Kansalaiset antavat tutkimuksessa myös selvää palautetta Pohjoismaiden koronakoordinaatiosta.

Nyt on pari vuotta ja pandemian verran siitä, kun Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto viimeksi selvittivät pohjoismaalaisten yhteistyönäkemyksiä.

On siis uuden tutkimuksen aika. Raportti ”Støtte og skuffelse – Holdninger til nordisk samarbeid” (”Tukea ja turhautumista – pohjoismaiset yhteistyöasenteet”, suomentamaton) osoittaa kansalaisten suhtautuvan yhä myönteisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön. Moni on kuitenkin pettynyt yhteen asiaan: koronatoimia olisi pitänyt koordinoida paremmin yli maarajojen. Tiiviistä vuoropuhelusta huolimatta maat eivät onnistuneet sopimaan yhteispohjoismaisesta strategiasta.

On ilahduttavaa, että niin moni tukee pohjoismaista yhteistyötä ja vihreän Pohjolan rakentamista. Siitä on hyvä jatkaa. Samalla on myönnettävä, että suuret odotukset eivät toteutuneet koronakoordinaation osalta, ja siitä voimme ottaa oppia.

Paula Lehtomäki, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri

Kyselytutkimus antaa miettimisen aihetta, kun kehitämme pohjoismaista yhteistyötä Visio 2030:n mukaisesti ja pyrimme tekemään Pohjolasta vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän alueen. Pohjoismaiden ministerineuvosto on jo ottanut asiasta kopin, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki kertoo.

– On ilahduttavaa, että niin moni tukee pohjoismaista yhteistyötä ja vihreän Pohjolan rakentamista. Siitä on hyvä jatkaa. Samalla on myönnettävä, että suuret odotukset eivät toteutuneet koronakoordinaation osalta, ja siitä voimme ottaa oppia. Huomioon on otettava myös se, millaista yhteistyötä väestö ensisijaisesti kaipaa. Toiveet voidaan kiteyttää kahteen sanaan: turvallisuus ja ilmasto. Yhteistyön painopistettä on jo siirretty ilmasto- ja ympäristöasioihin, ja parhaillaan pohdimme myös kriisiyhteistyön parantamista, Paula Lehtomäki sanoo.

Pohjoismaiden neuvosto on niin ikään ollut aktiivinen pandemian aikana ja seurannut kehitystä ja koronatoimia tiiviisti. Neuvoston johtaja Kristina Háfoss on tyytyväinen siihen, että pohjoismaisten parlamentaarikkojen työ saa tukea kansalaisilta.

– Vaikka suurin osa pohjoismaalaisista tuki pandemian aikana käyttöön otettuja maahantulorajoituksia, tutkimuksen mukaan moni arvostaa silti suuresti Pohjoismaiden välistä vapaata liikkuvuutta. Tämä saattaa kuulostaa paradoksaaliselta, mutta osoittaa vapaan liikkuvuuden merkityksen kansalaisille. Samalla korostuu parlamentaarikkojen vastuu siitä, että hallitukset tekevät entistä enemmän yhteistyötä ja että Pohjoismaiden kriisivalmiutta koordinoidaan vieläkin paremmin, olipa kriisi millainen hyvänsä, Pohjoismaiden neuvoston johtaja Kristina Háfoss sanoo.

Samalla korostuu parlamentaarikkojen vastuu siitä, että hallitukset tekevät entistä enemmän yhteistyötä ja että Pohjoismaiden kriisivalmiutta koordinoidaan vieläkin paremmin, olipa kriisi millainen hyvänsä.

Kristina Háfoss, Pohjoismaiden neuvoston johtaja

Tutkimus tehtiin touko–heinäkuussa 2021, ja siihen vastasi 3 400 henkeä koko Pohjolasta. Tulokset osoittavat väestön tukevan pohjoismaista yhteistyötä. Monet toivovat myös sen lisäämistä.

Tämän vuoden tutkimuksessa 86 prosenttia vastaajista katsoo, että Pohjoismaiden välinen kehittynyt yhteistyö on tärkeää tai erittäin tärkeää. Luku on hieman pienempi kuin vuonna 2017, jolloin samaa mieltä oli 92 prosenttia vastaajista.

Vastaajista 60 prosenttia toivoo yhteistyön lisäämistä ja 32 prosenttia on tyytyväisiä nykytilaan. Yhteistyön vähentämistä toivoo sen sijaan vain 1 prosentti vastaajista.

Entistä harvempi vastaaja on sitä mieltä, että viime vuosien kansainvälinen kehitys on saanut pohjoismaisen yhteistyön tuntumaan entistä tärkeämmältä. Vuonna 2017 tätä mieltä oli 68 prosenttia, mutta nyt määrä on tippunut 55 prosenttiin.

Hieman yli 30 prosenttia vastaajista katsoo, että Pohjoismaiden välisten siteiden tiivistämisessä on tärkeintä poliittisen yhteistyön lisääminen.

Vastaajista 20 prosenttia pitää tärkeimpänä maiden välistä kaupankäyntiä ja hieman sitä pienempi osuus ilmoittaa, että tärkeintä on vahvistaa kokemusta pohjoismaalaisuudesta.

Suurin osa vastaajista pitää Pohjoismaiden tärkeimpänä poliittisena yhteistyöalueena monikansallisen rikollisuuden torjumista. Seuraavaksi tulevat ympäristö ja ilmasto, turvallisuus- ja puolustusasiat sekä kriisinhallinta (esim. covid-19:n aikana). Viimeksi mainittu tuli mukaan uutena vaihtoehtona tämän vuoden tutkimuksessa. Kolme muuta yhteistyöaluetta ovat olleet kärjessä myös aiemmissa tutkimuksissa.