Kriisit leimasivat rajaesteneuvoston työtä vuonna 2022

Pohjoismaiden välistä vapaata liikkuvuutta edistävä rajaesteneuvosto sai 1. tammikuuta 2022 entistä vahvemmat valtuudet toimia kriisiaikoina. Toimeksiannon mukaan rajaesteneuvoston tulee ilmoittaa hallituksille kriisiaikoina ilmenevistä liikkuvuusongelmista ja edistää niiden ratkaisemista.

Uusi toimeksianto oli seurausta koronapandemian aikana ilmenneistä monista liikkuvuusongelmista. Vuosikertomuksen mukaan tammikuuhun 2022 mennessä oli raportoitu 121 koronaan liittyvää vapaan liikkuvuuden häiriötä, ja osa niiden seurannaisvaikutuksista tuntuu yhä.

Vuosikertomus osoittaa, että neuvosto sai jo maaliskuussa 2022 tilaisuuden toimia uuden toimeksiantonsa mukaisesti. Syynä oli Ruotsin hallituksen ehdotus, jonka mukaan liikennöitsijöille palautettaisiin vastuu matkustajien henkilöllisyyden tarkastamisesta Juutinrauman alueella. Perusteluna oli halu suojella maan sisäistä turvallisuutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Uudet tarkastukset olisivat olleet kuolinisku Tanskan ja Ruotsin väliselle työmatkaliikenteelle. Rajaesteneuvosto lähetti siksi hallitukselle kirjeen, jossa se kehotti luopumaan suunnitelmista.

Niin kävikin tuolloin, mutta syyskuun vaalien jälkeen aloittanut uusi hallitus on taas elvyttänyt ne. Rajaesteneuvosto on nyt lähettänyt hallitukselle uuden kirjeen, jossa on sama kehotus kuin aiemmin.

– Koronapandemian ja Ukrainan sodan aikana on nähty, että Pohjoismailla on yhä enemmän ristiriitaisia intressejä, kun ne pyrkivät suojelemaan väestöään ja vaalimaan sisäistä turvallisuutta. Tämän vuoksi rajaesteneuvosto keskittyi viime vuonna vahvasti siihen, että maidemme välistä vapaata liikkuvuutta ei pidettäisi vähemmän tärkeänä kuin raja-alueilla tehtäviä henkilöllisyys- ja rajatarkastuksia, sanoo Vibeke Hammer Madsen, rajaesteneuvoston puheenjohtaja vuonna 2022.

Rajaesteneuvosto keskitti vuonna 2022 työnsä entistä vahvemmin neljään ns. teema-alueeseen. Ne ovat kaikki keskeisiä Pohjoismaiden vapaan liikkuvuuden kannalta, mutta aiheuttavat samalla isoja haasteita Pohjoismaiden integraatiolle.

Kyse on verotuksen rajaesteistä, toimialakohtaisesta ammattipätevyyden tunnustamisesta, digitalisaatiosta ja väestörekisteriyhteistyöstä.

– Jos löydämme näihin asioihin yhteispohjoismaisia ratkaisuja, saamme ratkaistua ison joukon maidemme välisiä rajaesteitä. Aiomme panna työhön paljon paukkuja tulevina vuosina, sanoo rajaesteneuvoston vuoden 2023 puheenjohtaja Siv Friðleifsdóttir.

Vuosikertomuksen mukaan rajaesteneuvosto käsitteli vuonna 2022 yhteensä 33:a ”varsinaista” rajaestettä, joilla on suuri merkitys yksilöille ja yrityksille. Näistä priorisoiduista rajaesteistä on selvitetty viisi: neljä on ratkaisu ja yksi poistettu, koska sen ratkaiseminen ei ole mahdollista.

Faktaa:

• Rajaesteneuvosto on riippumaton poliittinen elin, joka on saanut Pohjoismaiden hallituksilta tehtäväksi edistää yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Rajaesteneuvosto aloitti toimintansa vuonna 2014.
• Rajaesteneuvosto tekee yhteistyötä Pohjoismaiden ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelun sekä raja-alueiden neuvontapalveluiden eli Pohjoiskalotin rajaneuvonnan, Øresunddirektin ja Grensetjänsten Norge-Sverigen kanssa.
• Tavoitteena on selvittää 5–8 konkreettista rajaestettä vuodessa.
• Rajaesteneuvoston vuoden 2023 jäsenet ovat Siv Friðleifsdóttir (Islanti), Annette Lind (Tanska), Vibeke Hammer Madsen (Norja), Kimmo Sasi (Suomi), Sven-Erik Bucht (Ruotsi), Jens Heinrich (Grönlanti), John Johannessen (Färsaaret), Max Andersson (Ahvenanmaa), Karen Ellemann (Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri) ja Kjell-Arne Ottosson (Pohjoismaiden neuvoston edustaja).