Luontopohjaiset ratkaisut Pohjoismaissa: uusi tilanneraportti viitoittaa tietä tulevaan

25.01.23 | Uutinen
Piknik i norsk natur
Photographer
Karin Beate Nøsterud/norden.org

Luontopohjaiset ratkaisut hyödyttävät ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta, mutta niillä on suoria vaikutuksia myös henkiseen hyvinvointiin. 

Kansainväliset järjestöt, kuten YK:n ympäristökokous UNEA, hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES sekä hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC, pitävät luontopohjaisia ratkaisuja yhtenä keinona vastata nykyiseen eko- ja ilmastokriisiin. Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisema uusi raportti käy läpi 54 pohjoismaista hanketta, jotka keskittyvät luontopohjaisiin ratkaisuihin, ja pohjustaa siten niiden käytön lisäämistä Pohjoismaissa.

Luontopohjaisten ratkaisujen käyttö on kasvussa Pohjoismaissa. Hyödyntämätön potentiaali on silti yhä suuri – muutenkin kuin ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Luontopohjaisten ratkaisujen kokonaishyödyn arvioinnissa on huomioitava myös talouden, terveyden ja henkisen hyvinvoinnin kaltaiset tekijät, summataan hiljattain ilmestyneessä raportissa ”Working with Nature-Based Solutions”. Raporttia varten on selvitetty luontopohjaisten ratkaisujen käyttöä Pohjoismaissa, ja kirjoittajien mukaan kehitys laahaa jäljessä.

Raportin yhtenä päätelmänä onkin se, että luontopohjaisia ratkaisuja hyödyntävistä hankkeista on tehtävä lisäseurantaa sekä suurempia ja kattavampia kustannus-hyötyanalyyseja.

– Nykytilanteessa saattaa olla hankalaa tarkastella ilmastoa, luontoa ja ihmisten hyvinvointia kokonaisuutena ja nähdä siten luontopohjaisen ratkaisun kokonaisarvo tekniseen ratkaisuun verrattuna. Luontopohjaisten ratkaisujen edistämiseksi onkin poistettava esteitä, jotka voivat haitata ratkaisujen valitsemista. Näin katsoo Irene Lindblad, joka on Pohjoismaiden ministerineuvoston Luontopohjaiset ratkaisut Pohjoismaissa -ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja.

Luontopohjaisten ratkaisujen hyödyt ovat moninaiset. Ne auttavat vastaamaan ilmastohaasteisiin joko sitomalla hiilidioksidia ja hillitsemällä siten ilmastonmuutosta tai parantamalla yhteiskunnan kriisinkestävyyttä sään ääri-ilmiöiden varalta. Samalla ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat parantamaan henkistä hyvinvointia.

Irene Lindblad

Toimivia ratkaisuja

Luontopohjaisten ratkaisujen vaikutukset ovat saaneet viime vuosina yhä enemmän huomiota UNEAlta, IPBESiltä ja IPCC:ltä, joiden mukaan luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan vastata jopa kolmasosaan globaaleista eko- ja ilmastohaasteista.

Luontopohjaiset ratkaisut torjuvat ihmisen toiminnan kielteisiä vaikutuksia ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Ne suojelevat ja ennallistavat ekosysteemejä, takaavat niiden kestävän hoidon ja ovat toimivia.

Irene Lindblad kertoo:

– Luontopohjaisilla ratkaisuilla on moninaisia hyötyjä. Ne auttavat vastaamaan ilmastohaasteisiin joko sitomalla hiilidioksidia ja hillitsemällä siten ilmastonmuutosta tai parantamalla yhteiskunnan kriisinkestävyyttä sään ääri-ilmiöiden varalta. Ne myös lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat parantamaan henkistä hyvinvointia. Tutkimukset osoittavat ihmisen voivan parhaiten silloin, kun olemme kosketuksissa luonnon kanssa, ja luontopohjaisilla ratkaisuilla saamme lisää luontoa ja monimuotoisuutta lähelle ihmisiä. Lisäksi ne auttavat torjumaan muita yhteiskunnallisia ongelmia, kuten saastumista. 

Luontopohjaiset ratkaisut olivat Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon viimevuotisena teemana. Palkinnon sai Maarianhaminan kaupunki hankkeesta, jossa oli ennallistettu kaupunkikosteikko. Nyt se suojelee kaupunkia tulvilta, puhdistaa hulevesiä ja toimii kaupunkilaisten virkistysalueena. Lisää onnistuneita esimerkkejä luontopohjaisten ratkaisujen käytöstä löytyy raportista sekä ympäristöpalkinnon verkkosivuilta.

Yhteiset standardit välttämättömiä

Luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönoton tukeminen edellyttää yhteisiä standardeja. Raportin mukaan ratkaisuja tulisi koordinoida sekä poliittisella että käytännön tasolla ja varmistaa siten se, että ratkaisuista tulee sääntö eikä poikkeus niin kuin nykyisin.

Raportin ”Working with Nature-Based Solutions” on kirjoittanut Norjan vedentutkimuslaitos (NIVA) yhteistyössä Aarhusin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen (Luke), Islannin maatalousyliopiston ja Lundin yliopiston kanssa. Raportti on julkaistu osana nelivuotista Luontopohjaiset ratkaisut Pohjoismaissa -ohjelmaa.

Kahdeksan pilottihanketta

Luontopohjaiset ratkaisut Pohjoismaissa -ohjelmasta myönnettiin tukea kahdeksalle pilottihankkeelle keväällä 2022. Hankkeita toteutetaan useissa maissa, ja ne edustavat erityyppisiä luontopohjaisia ratkaisuja. Tarkoituksena on tutkia, mitkä ratkaisut toimivat ja mitä voidaan tehdä toisin. Hankkeet liittyvät paikalliseen ruoantuotantoon, penkereiden vahvistamiseen joissa ja vesirajassa, liiallisen fosforin poistoon merivedestä, metsitykseen ja kosteikkojen perustamiseen, puutarhajätteen käyttöön aidanrakennuksessa ja maisemien ennallistamiseen. 

Pohjoismaisen yhteistyön visiona on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin alue vuoteen 2030 mennessä. Työhön sisältyy Pohjoismaiden luontopohjaisiin ratkaisuihin keskittyvä ohjelma, johon Pohjoismaiden ministerineuvosto on varannut 26 miljoonaa Tanskan kruunua. Nelivuotinen ohjelma koostuu viidestä hankkeesta, jotka toteutetaan vuosina 2021–2024.