Meillä on yhteinen vastuu merestä

 – Meri on koko Pohjolan ruoan lähde. Sitä sen tulee olla vastaisuudessakin. Merestä saadaan ruokaa miljoonille ihmisille ympäri maailmaa. Meidän tulee kohdella meriä kestävällä tavalla, Pohjoismaiden neuvoston sosiaalidemokraattisen ryhmän jäsen Annette Lind toteaa.

Meri on pohjoismaisen yhteistyön tärkeimpiä painopisteitä tänä vuonna Norjan toimiessa Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana. Norjan tämänvuotisessa puheenjohtajakauden ohjelmassa todetaan muun muassa, että puheenjohtajamaan tulee pyrkiä siihen, että Pohjoismaat vievät yhdessä eteenpäin meriresurssien säännösteltyä ja kestävää hyödyntämistä.

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa merivirtoihin ja sen myötä merten ekosysteemeihin. Sekä teoria että empiiriset tutkimukset osoittavat, että maapallon keskilämpötila nousee kasvihuonekaasupäästöjen takia. Ihmisten toiminta vaikuttaa auringon ja maapallon väliseen energiatasapainoon. Maapallon lämpötila nousee kaikkialla, mutta siinä voi olla suuria alueellisia eroja. Merten lämpiämisen seurauksena kalat saattavat muuttaa pohjoisemmaksi alun perin lämpöisiltä vesialueilta, minkä myötä myös kalastusmahdollisuudet kasvavat. Siihen liittyy kuitenkin riskejä, ja sillä voi olla hyvin kielteisiä seurauksia ilmastonmuutoksen vaikuttaessa mahdollisesti merivirtoihin, happamoitumiseen ja meren happipitoisuuden heikentymiseen.

Maailmanlaajuinen ongelma 

Ilmastonmuutos on globaali, ja sitä voidaan torjua vain globaalein toimin. Vuonna 2015 solmittu Pariisin ilmastosopimus toimii kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen työkaluna. Pohjoismaat voivat toimia edelläkävijöinä ja näyttää tietä kohti ilmastoneutraalia yhteiskuntaa. Ilmastonmuutokselta ei voida kuitenkaan välttyä. Pohjoismaat voivat hankkia yhdessä tietoa siitä, miten happamoituminen ja merivirtojen muutokset vaikuttavat merten ekologiseen tilaan ja miten rannikkoyhteisöt voivat valmistautua tuleviin muutoksiin.

– Nyt on nähtävissä, miten nykyajan yhteiskunta rasittaa meriä muovilla, hiilidioksidipäästöillä ja saastumisella, ja sen takia on erittäin tärkeää, että koko maailma keskittyy meriasioihin – myös täällä Pohjoismaissa, sanoo Pohjoismaiden neuvoston vihreä vasemmisto -puolueryhmän edustaja Solfrid Lerbrekk.

Ruoan lähde

Pohjolassa on laajoja merialueita. Sen vuoksi ei ole yllättävää, että Pohjoismaat ovat suhteellisen suuria kalastusvaltioita. Pohjois-Atlantin rannikkoyhteisöissä kalastuksella on ratkaiseva taloudellinen asema. Meriresurssien kestävä ja osaamiseen perustuva hyödyntäminen ja terveet ekosysteemit ovat ratkaisevia tekijöitä kalastuksen tulevaisuuden kannalta. Etenkin nämä asiat kiinnostavat islantilaista Vilhjálmur Árnasonia, joka edustaa Pohjoismaiden neuvoston konservatiivista puolueryhmää.

– Islannin kannalta on erittäin merkittävää, että Pohjoismaiden neuvosto keskittyy meriasioihin, koska Islannin koko yhteiskunta pohjautuu ja liittyy meriasioihin. Saarivaltiona Islanti on täysin riippuvainen merestä. Olemme onnistuneet hyödyntämään meriresursseja hyvällä tavalla. Sekä yhteiskuntamme että tulevien sukupolvien kannalta on keskeistä, että meriresurssit säilyvät tulevaisuudessakin, Árnason sanoo.