Pohjoismaiden neuvoston uudeksi presidentiksi Jorodd Asphjell

Jorodd Asphjell on ollut mukana Pohjoismaiden neuvostossa vuodesta 2009 lähtien. Hän kuuluu neuvoston sosiaalidemokraattiseen ryhmään ja on mukana myös puheenjohtajistossa. Asphjellin taival Pohjoismaiden neuvostossa alkoi varajäsenenä, ja varsinainen jäsen hänestä tuli vuonna 2012.

Asphjell sanoo haluavansa vahvistaa kriisiaikoina tehtävää pohjoismaista yhteistyötä.

– Elämme levottomia aikoja. Ensin pandemia koetteli yhteiskuntaa kaikilta osin, ja sitten Euroopassa puhkesi sota. Norjan puheenjohtajuusohjelmassa pidetään vahvasti esillä pohjoismaista kriisiyhteistyötä. Pandemian hoidosta saatuja kokemuksia on hyödynnettävä Pohjoismaiden varautumisen vahvistamiseksi. Myös pohjoismainen puolustusyhteistyö tiivistyy Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä, Jorodd Asphjell sanoo.

Helge Orten on konservatiivisen ryhmän puheenjohtaja ja neuvoston puheenjohtajiston jäsen. Hän painottaa mahdollisuuksia, joita kaikkien Pohjoismaiden saaminen mukaan Natoon tarjoaa.

– Kaikki Pohjoismaat ovat toivottavasti pian mukana Natossa. Se on uskomaton mahdollisuus monellakin tasolla. Pohjoismaiden neuvosto on pitkään ajanut ulko- ja turvallisuuspolitiikan pohjoismaisen yhteistyön lisäämistä, ja nyt meillä on siihen mahdollisuus, Helge Orten sanoo.

Asphjell ja Orten valittiin tehtäviinsä yksimielisesti Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Helsingissä 3. marraskuuta. Kausi alkaa vuodenvaihteessa.

Norjan vuoden 2023 puheenjohtajuusohjelman läpäisevänä teemana on uusi turvallisuuspoliittinen tilanne, joka kohdistaa huomion pohjoismaisen puolustusyhteistyön lisäämisen tarpeeseen. Puheenjohtajamaa Norjan tärkein painopistealue on turvallinen Pohjola.

Norjan puheenjohtajuusohjelman tärkeitä teemoja ovat myös energiakriisi ja meneillään oleva ilmastokriisi. Norjan mukaan Pohjolan on luotsattava kehitystä panostamalla uusiutuvaan energiaan.

– Meillä on käsillä ilmastokriisi, ja päästöjä on leikattava. Keskiössä ovat vihreät energia- ja liikenneratkaisut. Kuluneen vuoden energiakriisi on entisestään korostanut uusien energianlähteiden välttämättömyyttä, ja Pohjola voi olla alan edelläkävijäalue, Helge Orten sanoo.

Norja haluaa pohjoismaalaisten tuntevan olonsa turvalliseksi, ja se edellyttää panostamista vihreään Pohjolaan. Pandemian aikainen kriisinhallinta on puheenjohtajuusohjelman mukaan asia, josta Pohjoismaiden neuvosto voi ottaa oppia ilmastokriisin hoitoon.

Puheenjohtajamaa painottaa, että vihreään Pohjolaan panostaminen on paitsi välttämätöntä Pohjolan turvallisuuden kannalta myös velvollisuus tulevaa sukupolvea kohtaan.

Norja priorisoi kaudellaan turvallisen ja vihreän Pohjolan lisäksi nuorten yhteiskunnallista ja poliittista osallisuutta. Norja haluaa pysäyttää kehityksen, jossa osa nuorista jää työelämän ulkopuolelle, ja korostaa Pohjoismaiden välisten koulutusmahdollisuuksien vahvistamista. Samalla Norja muistuttaa, että koulutuksen on vastattava tulevaisuuden tarpeisiin.

Puheenjohtajamaa mieltää nuoret yhteistyökumppaneiksi ja uskoo, että nuorten osaaminen ja resurssit ovat välttämättömiä pohjoismaisen yhteistyön kannalta.

– Tulevaisuus on nykynuorissa. Meidän on pyrittävä yhdessä varmistamaan heidän koulutuksensa, työllistymisensä ja osallistumisensa yhteiskuntaan. Nuorten tulevaisuus on kiinni siitä, että Pohjola on vihreä ja turvallinen. Nuorilla on osaamista ja resursseja, ja pohjoismainen perinne lasten ja nuorten osallistamisesta on tärkeä. Nuorten merkitys yhteiskunnillemme ja demokratioillemme on täysin keskeinen, Jorodd Asphjell toteaa.

Norja painottaa myös, että nuorten tulevaisuuteen vaikuttavat nyt tekemämme ilmastovalinnat. Pandemia heikensi nuorten mielenterveyttä. Puheenjohtajamaa Norja haluaa ottaa oppia pandemian hoidosta myös siksi, että nuorten terveyttä opittaisiin edistämään nykyistä paremmin osana kriisinhallintaa.

Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin. Neuvostossa on 87 jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.