Pohjoismainen energiayhteistyö vahvistaa huoltovarmuutta
Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa Islanti isännöi tänään Reykjavikissa Pohjoismaiden energiaministerien kokousta. Ministerit hyväksyivät kokouksessa uuden julkilausuman, jonka tavoitteena on vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä ja edistää Pohjoismaiden ministerineuvoston visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.
– Konflikteista ja ilmastonmuutoksesta johtuva maailmankuvan muutos on valottanut uudella tavalla energiaturvallisuutta ja sen merkitystä Pohjolalle. Islannin ja Pohjolan suurimpia nykyhaasteita on se, miten varmistamme vihreän, uusiutuvan energian saatavuuden hintaan, joka on kohtuullinen sekä kotitalouksille että yrityksille. Islanti ponnistelee yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa selättääkseen tämän haasteen tulevina vuosina. Pohjoismaiden kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden toteutus ja vihreä siirtymä edellyttävät sähköntuotannon lisäämistä. Yhteistyötä jatkamalla Pohjolalla on jatkossakin rahkeita olla uusien energiateknologioiden sekä energia- ja ilmastoalan innovoinnin kärkialue. Pohjoismailla on valtavasti potentiaalia lisätä tuulivoimaan perustuvaa sähköntuotantoa, hiilidioksidin talteenottoa sekä sähköpolttoaineiden käyttöä, sanoo Islannin ympäristö-, energia- ja ilmastoministeri Guðlaugur Þór Þórðarson.
Turvallista energiahuoltoa
Julkilausuman taustalla on Pohjolan lähialueen turvallisuuspoliittinen tilanne, joka on haastanut energiahuollon. Yhdessä Pohjoismaat ovat selvinneet kriisistä hyvin. Viime talven korkeat energianhinnat kuluttaja- ja yritysmarkkinoilla osoittivat kuitenkin sen, että Pohjola ei voi olla riippuvainen epäluotettavien hallintojen toimittamasta fossiilienergiasta. Toinen keskeinen kysymys on ilmastokriisi, joka näkyy selvästi sään ääri-ilmiöinä niin Pohjolassa kuin muuallakin maailmassa. Esimerkkeinä ovat pohjoisen poikkeuksellisen kovat rankkasateet ja myrskyt ja etelän rutikuivuus.
Yhteistyötä jatkamalla Pohjolalla on jatkossakin rahkeita olla uusien energiateknologioiden sekä energia- ja ilmastoalan innovoinnin kärkialue.
Vihreää energiamurrosta tarvitaan
Pohjoismaiden energiaministerit haluavat vastata ajankohtaisiin haasteisiin ja edistää pohjoismaisen yhteistyön visiota. Tämä tapahtuu vahvistamalla huoltovarmuusyhteistyötä sekä lisäämällä uusiutuvaa energiantuotantoa, kuten aurinko-, tuuli- ja vesivoimaa, ja yhdistämällä sitä geotermiseen energiaan, bioenergiaan ja muuhun suunniteltavissa olevaan sähköntuotantoon. Energiaministereitä kiinnostaa erityisesti potentiaali, joka piilee Pohjois-Atlantin, Pohjanmeren, Itämeren ja Barentsinmeren merituulivoimassa.
Vety ja muut uudet teknologiat tärkeitä
Kaikkea energiankulutusta ei voida sähköistää. Tämän vuoksi ministerit haluavat laajentaa työtä, joka liittyy myös uusiin teknologioihin, kuten vetyyn, ammoniakkiin ja sähköpolttoaineisiin.
– Yhdessä meillä on riittävä kriittinen tutkimus- ja innovaatiomassa, jonka turvin Pohjola voi nousta uuden teknologiakehityksen kärkialueiden joukkoon, energiaministerit toteavat.
Geopoliittinen tilanne, joka seurasi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, on korostanut vakaan ja kohtuuhintaisen energiahuollon merkitystä. Kesän monet vakavat sääilmiöt ympäri maailmaa ja myös Pohjolassa ovat samalla jälleen korostaneet sitä, että yhteiskuntamme tarvitsevat merkittävää vihreää siirtymää. Kaikilla Pohjoismailla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Energiamurros on täysin välttämätön, jotta voisimme saavuttaa nämä tavoitteet ja samalla vahvistaa huoltovarmuutta. Pohjoismaisen yhteistyön merkitys ja voima ovat saaneet vahvistuksen näissä kriisitilanteissa.
Me Pohjoismaiden energiaministerit olemme pohtineet kokouksessamme Reykjavikissa seuraavia asioita:
- Miten kriisistä saatujen kokemusten avulla voidaan vahvistaa Pohjoismaiden energiahuoltoa ja vihreää siirtymää? Kokemastamme ajanjaksosta on saatavissa tärkeitä opetuksia, joten kriisiä voidaan käyttää uuden kehityksen kimmokkeena samalla, kun huolehdimme kuluttajista tässä murrosvaiheessa. Pohjolan yhteenkuuluvuus on tärkeää varsinkin, kun ajatellaan huoltovarmuuden turvaamista myös jatkossa.
- Turvallisuuspoliittinen tilanne ja sitä seurannut niukkuus energiamarkkinoilla ovat kirkastaneet eurooppalaisten sähkömarkkinoiden ja sähköjärjestelmien vahvuuksia ja heikkouksia. Energiapula nosti hintoja, ja viime talvena nähtiin, miten kaikissa maissa säästettiin merkittävästi energiaa. Toimivat sähkömarkkinat, energiatehokkuuden parantaminen ja kulutusjousto edistävät huoltovarmuutta. Nyt on käynnistetty yhteinen hanke, joka takaa kokemustenvaihdon.
- Energiamurros, ilmastotavoitteiden toteutuminen ja riippumattomuus tuonnista edellyttävät ennen kaikkea sähköistämisen lisäämistä. Pohjolan sähköntuotannon lisääminen on kiinni yksittäisistä Pohjoismaista, joilla on erilaisia luonnonvaroja ja erilaiset energiapaletit. Pohjoismaat ovat kuitenkin tiiviisti liitoksissa toisiinsa, joten vahva pohjoismainen yhteistyö tukee energiamurrosta, huoltovarmuutta ja mahdollisuutta pitää kustannukset kurissa. Uusiutuvan aurinko- ja tuulivoiman tuotantoa lisätään voimakkaasti tulevina vuosina, ja sitä on täydennettävä vesivoimalla, geotermisellä energialla, bioenergialla ja muulla suunniteltavissa olevalla sähköntuotannolla. Näin taataan vakaa ja kustannustehokas energiajärjestelmä ja toimivat sähkömarkkinat.
- Merituulivoimaloilla on mahdollista lisätä huomattavasti uusiutuvan sähkön tuotantoa. Pohjoismailla on tuulivoiman lisärakentamisen kannalta erityisen suotuisia alueita Pohjois-Atlantilla, Pohjanmerellä, Itämerellä ja Barentsinmerellä. Infrastruktuuri- ja muu yhteistyö voi edistää tämän suuren potentiaalin hyödyntämistä sekä ympäristöön, biodiversiteettiin, sosiaaliseen hyväksyttävyyteen ja turvallisuuteen liittyviä näkökohtia, joissa yhteinen tiedonkeruu voi pohjustaa hyviä ratkaisuja.
- Kaikkea energiankulutusta ei voida sähköistää, joten vetyyn, ammoniakkiin ja sähköpolttoaineisiin liittyvä työ on tärkeää. Nämä uudet teknologiat mahdollistavat vihreän siirtymän sektoreilla, joiden suora sähköistäminen on vaikeaa. Pohjoismailla on hyvät edellytykset saavuttaa negatiiviset hiilidioksidipäästöt myös hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla (CCS). Yhdessä meillä on riittävä kriittinen tutkimus- ja innovaatiomassa, jonka turvin Pohjola voi nousta uuden teknologiakehityksen kärkialueiden joukkoon ja vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Näemme suuria pohjoismaisia yhteistyömahdollisuuksia varsinkin vetytaloudessa ja olemme käynnistäneet yhteisiä toimia tämän pohjoismaisen vahvuusalueen tukemiseksi.
Me Pohjoismaiden energiaministerit haluamme jatkaa pohjoismaisen energiayhteistyön vahvistamista kohti vuotta 2030.
