Tahtotilana pohjoismaisen kriisiyhteistyön vahvistaminen
Maailma on taas asteittain avautumassa pandemiarajoitusten jälkeen, joten nyt on aika ottaa oppia saaduista kokemuksista. Sitä varten pohjoismaiset yhteistyöministerit tapasivat etänä 8. helmikuuta. Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana on Norja, joten kokousta johti Norjan yhteistyöministeri Anne Beathe Tvinnereim. Pohjoismaisen yhteistyön kunnianhimoinen 2030-visio lähtee siitä, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Vision edistäminen jatkuu Norjan puheenjohtajakaudella, ja sen tärkeänä osana on pohjoismaisen kriisivalmiusyhteistyön vahvistaminen. Asia kuului myös kokouksen pääaiheisiin.
– Pandemia on ollut kurimus kaikille Pohjoismaille. Nyt on näkyvissä merkkejä siitä, että voimme taas ryhtyä vahvistamaan pohjoismaisia siteitä matkustelulla, työskentelyllä, kaupankäynnillä ja kohtaamisilla. Kööpenhaminan-kokous on hyvä tilaisuus katsoa tulevaan ja pohtia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi, Tvinnereim toteaa.
Yhteistyöministereille on tullut uusia avauksia monelta taholta. Jan-Erik Enestamin raportti ”Pohjoismaiden siviilivalmius” sisältää useita suosituksia kriisivalmiuden vahvistamisesta. Toinen tärkeä raportti on Suomen Ulkopoliittisen instituutin laatima ”Nordic Cooperation amid Pandemic Travel Restrictions” (FIIA), joka tarkastelee pandemian käytännön vaikutuksia pohjoismaiseen yhteistyöhön. FIIAlta on tilattu myös huoltovarmuutta ja varautumista käsittelevä raportti, jonka on määrä valmistua kesän korvalla. Pohjoismaiden neuvostolta on niin ikään saatu monia tärkeitä aloitteita.
– Yhteistyö Pohjoismaiden neuvoston kanssa on tärkeää tällä ja muilla aloilla, jotta voisimme toteuttaa yhteisen tavoitteemme vahvasta ja määrätietoisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä, Tvinnereim korostaa.
Norjan yhteistyöministeri viittaa siihen, että Pohjoismaat tekevät jo nyt laajaa kriisivalmiusyhteistyötä osana monia vakiintuneita rakenteita. Myös vastuuviranomaiset etsivät säännöllisesti keinoja yhteistyön vahvistamiseen ja hyödyntävät siinä etenkin pandemiakokemuksia. Pohjoismaiset yhteistyöministerit sopivat nyt pyrkivänsä vahvaan kokonaisnäkemykseen ja huolehtimaan siitä, että jo tehtyjä aloitteita ja ehdotuksia seurataan kokonaisvaltaisesti.
– Pandemia on esimerkki Pohjoismaiden kohtaamasta isosta kriisistä. Tiiviit yhteiset siteemme voivat olla haaste kriisiaikoina, mutta ne voivat myös auttaa löytämään parempia ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Päätehtävänämme on nyt vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä. Yhdenkään Pohjoismaan ei haluta jäävän yksin kriisin koittaessa, yhteistyöministeri Anne Beathe Tvinnereim kiteyttää.
