– Tarttukaa puhelimeen!

08.02.17 | Uutinen
Britt Lundberg
Photographer
Magnus Fröderberg/norden.org
Pohjoismaiden neuvoston presidentti Britt Lundberg on kyllästynyt siihen, että Pohjoismaiden hallitukset eivät saa rajaestetyössä tarpeeksi aikaan. – En ymmärrä, miten hallitukset voivat väittää, että Pohjolan tulisi olla maailman integroiduin alue, vaikka samoista rajaesteistä puhutaan vuosi toisensa perään. Tarttukaa puhelimeen ja soittakaa toisillenne. Mikä siinä on niin vaikeaa?
Tämä neuvoston presidentin syvä huokaus kuultiin Helsingissä, kun Ajatushautomo Agenda julkisti raporttinsa ”Pohjoismaiden aika on nyt – pohjoismaisen kansalaisuuden edellytyksiä ja mahdollisuuksia”.

Raportti sisältää useita pohjoismaista yhteistyötä koskevia parannusehdotuksia. Keskiössä on se, että rajat ylittävää opiskelua, työskentelyä ja yrittämistä pitäisi helpottaa.

 Meidän etujemme mukaista on helpottaa niiden kansalaisten arkea, jotka haluavat elää toisessa Pohjoismaassa.

Helpotusta arkeen 

Edustaja Anna-Maja Henrikssonin (r) mielestä politiikka laahaa globaalin kehityksen jäljessä.

– Raportti on aivan oikeassa siinä, että meidän tulisi kehittää pohjoismaista oikeusyhteistyötä ja saada siten työntekoa, yrittämistä ja elämistä haittaavat rajaesteet poistettua. Meidän etujemme mukaista on helpottaa niiden kansalaisten arkea, jotka haluavat elää toisessa Pohjoismaassa. Heidän tulisi voida hankkia sähkösopimus, netti, pankkitili ja kaikki muut arjen välttämättömyydet ilman nykyisiä ongelmia.

Henriksson ja Britt Lundberg ovat molemmat Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmän jäseniä. Ryhmä on ehdottanut ”pohjoismaista kansalaisuutta” ja yhteisen henkilötunnuksen käyttöönottoa.

Ehdotus sai paljon huomiota osakseen neuvoston Oslon-kokouksissa tammikuussa, ja Anna-Maja Henriksson myöntää kohdanneensa paljon vastarintaa asian käsittelystä vastaavassa Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnassa.

– Näyttää siltä, että pääsemme ensi alkuun sopuun vain sähköisestä pohjoismaisesta henkilöllisyydestä. Siihen löytyy riittävästi poliittista tahtoa. Itse koen kuitenkin, että pohjoismaisella kansalaisuudella on tärkeä symboliarvo, ja odotan jo Tukholmassa huhtikuussa käytäviä seuraavia keskusteluja.