Tasa-arvo laahaa jäljessä internetissä
Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta päätti tänään suosittaa Pohjoismaiden hallituksille, että ne laatisivat yhteisen strategian verkkohäirinnän ja -uhkailun torjumiseksi. Ehdotuksen taustalla ovat monelta taholta saadut synkät luvut. Viimeksi Pohjoismaiden neuvoston istunnossa ilmeni, että valiokunnan jäsenistä kymmenen 14:stä oli itse kokenut verkkohäirintää. Parlamenttienvälisen liiton ja Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kyselyssä taas selvisi, että 46,9 prosenttia kansallisten parlamenttien naisjäsenistä oli saanut tappo- tai raiskausuhkauksia. 58,2 prosenttia oli lisäksi joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi sosiaalisessa mediassa.
– On täysin tuomittavaa, että niin monet naiset ja muut henkilöt kokevat uhkailua netissä. Pohjoismaiden hallitusten on laadittava yhteinen strategia verkkohäirinnän ja -uhkailun kitkemiseksi, toteaa hyvinvointivaliokunnan tasa-arvovastaava Tone Wilhelmsen Trøen.
Yli viisikymppiset miehet äänessä Facebookissa
Tanskan ihmisoikeusinstituutti teki vuonna 2019 tutkimuksen, jonka mukaan keskustelujen kärjekkyys saa tanskalaiset karttamaan osallistumista Facebookissa käytävään demokraattiseen keskusteluun. Yhteensä 59 prosenttia vastaajista pidättäytyi kertomasta mielipidettään. Heistä suurin osa oli naisia, ja lopputuloksena on se, että Facebook-keskusteluja dominoivat yli 50-vuotiaat miehet.
– Kun julkista keskustelua hallitsee yksi väestöryhmä ja muut tärkeät äänet puuttuvat, se ei ole tasa-arvoa vaan merkki demokratian ja yhteiskunnallisen keskustelun heikentymisestä, toteaa hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Eva Lindh.
Kun julkista keskustelua hallitsee yksi väestöryhmä ja muut tärkeät äänet puuttuvat, se ei ole tasa-arvoa vaan merkki demokratian ja yhteiskunnallisen keskustelun heikentymisestä.
Ylikansallinen ongelma
Hyvinvointivaliokunnan jäsenet huomauttavat, että haaste on ylikansallinen ja vaatii siksi yhteisiä toimia.
Verkkohäirintä ei tunne maarajoja, joten ongelma voidaan ratkaista vain yhdessä muiden maiden viranomaisten ja teknologiayritysten kanssa. Juuri ne tarjoavat käyttöön alustoja, joilla verkkohäirintää esiintyy, sanoo asiasta vastaava hyvinvointivaliokunnan jäsen Per-Arne Håkansson. Käytännössä valiokunta suosittaa yhteispohjoismaista strategiaa, joka koostuisi osaamis- ja tietopankista. Lisäksi valiokunta haluaisi Pohjoismaiden sysäävän teknologiajäteille nykyistä suuremman vastuun verkkohäirinnän ehkäisemisestä yhtiöiden alustoilla. Esimerkkinä on juuri Facebook.
