Pohjoismaiden neuvosto keskusteli Stoltenberg II -raportista
Nordiska rådets septembermöte 2019, försvarsdebatt
Paneelikeskusteluun osallistuivat Silja Dögg Gunnarsdóttir (Islanti), Kirsti Narinen, Ulf Sverdrup (Norja), Hans Wallmark (Ruotsi), Antti Kaikkonen, Erkki Tuomioja sekä Bertel Haarder (Tanska, ei kuvassa).
Pohjoismaiden neuvosto järjesti syyskokoustensa yhteydessä pohjoismaista turvallisuuspoliittista yhteistyötä käsitelleen keskustelun, johon oli kutsuttu myös Norjan Ulkopoliittisen instituutin (NUPI) johtaja Ulf Sverdrup.
Sverdrup antoi selonteon vuonna 2009 julkaistun ns. Stoltenbergin raportin toteutuksesta.
Sverdrupin mukaan suuri osa Thorvald Stoltenbergin tekemistä ehdotuksista on toteutettu. Ennen kaikkea Stoltenbergin raportti oli kuitenkin visionäärinen ja uudisti pohjoismaisen yhteistyön sisältöjä. Se oli avaus, joka mahdollisti pohjoismaisen tason turvallisuus- ja puolustuskeskustelun.
Laaja toimeksianto
Kun Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston tanskalaispoliitikko Bertel Haarder kysyi asiasta Sverdrupilta suoraan, tämä vastasi suhtautuvansa myönteisesti Stoltenberg II -raportin laatimiseen.
– Mielestäni seurantaraportin laatimiseen on hyvät perusteet. Toimeksiannon pitäisi minusta tulla Pohjoismaiden pääministereiltä tai ulkoministereiltä. Pohjoismaiselle yhteistyölle tekisi hyvää, jos raportin kirjoittajaryhmältä löytyisi jonkin verran luovuutta ja innovaatiohalua, ja toimeksiannosta pitäisi tehdä mahdollisimman laaja, Sverdrup sanoi.
Turvallisuusasiat keskiössä
Pohjoismaiden neuvoston presidentti Hans Wallmark totesi, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikka olivat kylmän sodan aikana tabuja pohjoismaisessa yhteistyössä, mutta nyt ne ovat neuvoston asialistan kärjessä. Hän kuvasi nykytilannetta kolmella vertauksella.
– Ensinnäkin geopolitiikka on palannut, ja karttakirjat ovat taas tärkeitä. Toiseksi ovi on auki, eli pohjoismaisissa yhteyksissä on nyt täysin sallittua puhua turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Kolmanneksi voidaan sanoa, että rauta on kuumaa, eli nyt on aika kehittää erilaisia turvallisuusyhteistyön muotoja.
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja korosti Pohjolan roolia konfliktien ratkaisijana.
– Pohjoismailla on nykymaailmassa ainutlaatuinen asema. Emme ole millään tavoin täydellisiä, mutta monet muut maat arvostavat meitä. Kysymys kuuluukin, miten voisimme jakaa saavutuksiamme ja auttaa ehkäisemään konflikteja, Tuomioja pohti.
Keskusteluun osallistui myös puolustusministeri Antti Kaikkonen, joka puhui Nordefcossa tehtävästä pohjoismaisesta puolustuspoliittisesta yhteistyöstä. Lisäksi mukana oli Kirsti Narinen, joka on Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden päällikkö.
