Rauhanrakentaminen ja korona aiheina Pohjoismaiden neuvoston kokouksissa

Tammikuun kokouksiin osallistuu koko Pohjoismaiden neuvosto: puheenjohtajisto, neljä valiokuntaa ja viisi puolueryhmää.

Luvassa on myös koko neuvoston yhteinen rauhanseminaari. Seminaarin tavoitteena on tunnistaa toimintamahdollisuuksia, joilla rauhanvälitykseen ja konfliktien ennaltaehkäisyyn liittyvästä pohjoismaisesta yhteistyöstä saataisiin mahdollisimman hyödyllistä.

Seminaarin lähtökohtana on vuonna 2019 julkaistu pohjoismainen rauhanraportti New Nordic Peace: Nordic Peace and Conflict Resolution Efforts.

Rauhanrakentaminen ja konfliktien ennaltaehkäisy ovat olleet viime vuosina Pohjoismaiden neuvoston kestoaiheita, ja ne sisältyvät myös neuvoston vuonna 2019 hyväksymään yhteiskuntaturvallisuusstrategiaan.

– Rauhanrakentaminen ja yhteiskuntaturvallisuus kulkevat käsi kädessä. Emme elä eristyksissä, vaan maailmassa kaikki liittyy yhteen – sen on koronapandemia selvästi osoittanut. Nyt on aika löytää vahvoja yhteisiä toimintatapoja. Pohjola tarvitsee järeää rauhanstrategiaa, ja konfliktien ennaltaehkäisy edellyttää myös ilmastovastuullisuuden vahvistamista. Meidän on toimittava nyt eikä huomenna, sanoo seminaarin moderaattori Erkki Tuomioja, joka on Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja.

Tanskasta tuli vuodenvaihteessa Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa, ja tammikuun kokoukset käynnistävät pohjoismaisen politiikkavuoden, jota hallitsee ainakin näin alussa koronapandemia.

Kaikki kokoukset järjestetään covid-19:n vuoksi etänä, ja pandemia näkyy myös politiikan sisällöistä. Esimerkiksi Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta käsittelee ehdotuksen Pohjoismaiden vapaan liikkuvuuden säilyttämisestä kriisitilanteissa. Neuvoston keskiryhmän tekemässä ehdotuksessa esitetään yhteispohjoismaista selvitystä siitä, miten rajojen sulkemiselta voitaisiin välttyä tulevissa kriisitilanteissa.

Pandemia on esillä myös puheenjohtajistossa, joka keskustelee koronan aiheuttamista vapaan liikkuvuuden häiriöistä ja esteistä.