COP26-kokouksen 10 pohjoismaista kohokohtaa

16.12.21 | Uutinen
COP26 Helsinki
Photographer
Seppo Samuli

Kuva tapahtumasta ”We have a dream – Solutions and demands by young people”, jonka Pohjoismaiden neuvosto järjesti Helsingin pohjoismaisessa COP26-hubissa. 

Grönlannin liittyminen Pariisin ilmastosopimukseen, keskustelut ilmastopolitiikan sukupuolitasapainosta ja ilmoitus uusista 115 miljardin euron Climate Investment Coalition -sitoumuksista. Siinä muutama esimerkki kohokohdista, jotka koettiin Glasgow’n taannoisen COP26-ilmastokokouksen pohjoismaisessa paviljongissa.

Tämä oli jo kuudes perättäinen kerta, kun Pohjoismaiden ääni kantautui vahvana YK:n ilmastokokouksessa. Kaksiviikkoinen pohjoismainen ohjelma saattoi yhteen kumppaneita eri puolilta maailmaa: YK-virastoja, Skotlannin hallintoelimiä sekä Pohjoismaiden hallitusten ja instituutioiden edustajia, jotka etsivät yhdessä ratkaisuja ilmastohaasteisiin.

Helsinkiin perustettu kakkospaviljonki taas tarjosi virtuaalisen takaoven COP-kokoukseen ja täydensi pääpaviljongin ohjelmaa monipuolisesti paikallisella tarjonnalla. Glasgow’n paviljongissa järjestettiin satakunta tapahtumaa, joiden suorat verkkolähetykset keräsivät lähes kaksi miljoonaa katselukertaa eri kanavissa. Panostuksen tavoittavuus oli näin ollen erinomainen.

Päivittäisiä briiffauksia ja käänteentekeviä ilmoituksia

1. Paviljongin ohjelman keskiössä olivat päivittäiset lounasbriiffaukset, joissa oli mukana pohjoismaisia ilmastoneuvottelijoita ja muita asiantuntijoita. Ne tarjosivat tietoa neuvottelutilanteesta ja avasivat ilmastopolitiikan koukeroita.

2. Paviljongissa julkistettiin myös useita käytännön ilmastotoimia. Esimerkkinä oli ensimmäinen kokouspäivä, jolloin pääministeri Múte B. Egede ilmoitti Grönlannin liittyvän Pariisin sopimukseen vuosien harkinnan jälkeen.

Nordic Talks

3. Mannertenvälistä vuoropuhelua edistävä podcast- ja keskustelusarja ”Nordic Talks” oli niin ikään mukana Glasgow’n menossa. Otsikkona oli ”Inspire to Act – Act to inspire”, joten konsepti sopi täydellisesti paviljongin tavoitteisiin. COP26:n aikana käydyt keskustelut kattoivat laajan aihekirjon Pohjoismaiden ilmastojohtajuudesta Afrikan vihreisiin ja elinkelpoisiin kaupunkeihin.

Rahoitus ratkaisevana kysymyksenä

COP26-keskittyi paljolti siihen, miten uudet ilmastotoimet rahoitetaan ja miten jo tapahtuneet vahingot kompensoidaan varsinkin kaikkein haavoittuvimmille maille. Pohjoismaisessa paviljongissa julkistettiin kaksi merkittävää aloitetta ilmastorahoituksen lisäämiseksi.

4. Pohjoismaiden pääministerit julkistivat Pohjoismaiden ja Ison-Britannian eläkerahastojen yhteisen aloitteen, jonka tarkoituksena on investoida vuoteen 2030 mennessä 115 miljardia euroa puhtaaseen energiaan ja ilmastoon osana Climate Investment Coalitionia. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten tärkeitä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat ilmastotoimien vauhdittamisessa. Pohjoismaiden ministerineuvosto tukee aloitetta rahoituksella, joka käytetään uusien lahjoittajien houkutteluun.

5. Ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta on sekin kallista. Maailman ilmatieteen järjestö julkisti siksi yhdessä YK:n ympäristöohjelma UNEPin sekä YK:n kehitysohjelma UNDP:n kanssa uuden rahoitusmekanismin, joka sai vahvaa tukea useilta Pohjoismailta. Mekanismin tarkoituksena on parantaa sään ääri-ilmiöiden tarkkailua maailman haavoittuvimmissa maissa.

Pohjoismaisen oheisohjelman ydinkohtia olivat nuorten asiantuntijoiden vahva panos sekä sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmien valtavirtaistaminen osaksi kestävän kehityksen kokonaispuitteita.

Tasa-arvo ja ruohonjuuritason työ

6. Tasa-arvo on Pohjoismaiden painopistealue. COP26:n tasa-arvopäivänä tätä havainnollistettiin keskustelemalla pohjoismaisen ilmasto- ja ilmatyöryhmän tukemasta uudesta tutkimuksesta, joka koski ilmastopolitiikan sukupuolitasapainon parantamista.

7. COP26:n yleisenä kohokohtana oli nuorten asiantuntijoiden ja aktivistien vahva panos. Tämä välittyi selvästi Pohjoismaiden neuvoston järjestämästä tapahtumasta ”We have a dream – Solutions and demands by young people”, jossa Nordic Youth Biodiversity Network esitteli Pohjoismaiden hallituksille lähetettyä, yhteensä 3 000 nuoren näkemyksiin perustuvaa kannanottoa.

Luontopohjaiset ratkaisut ja kestävä elämäntapa

Ilmastokriisi edellyttää sitä, että kyseenalaistamme nykyiset elämäntavat ja luonnonvarojen hoidon. COP26:ssa julkistettiin kaksi uutta pohjoismaista ohjelmaa, jotka pyrkivät juuri tähän.

8. Vihreä siirtymä tapahtuu suurelta osin yksityiskodeissa, ja Pohjolalla on vielä pitkä matka ennen kuin kulutuksemme on kestävällä pohjalla. Sektorienvälinen ”Kestävä elämäntapa” -ohjelma auttaa ihmisiä tekemään fiksuja vihreitä valintoja ja kyseenalaistamaan omia kulutustottumuksia.

9.   Luonnon hiilinielujen, kuten merien, metsien ja soiden, kehittämisellä voi olla iso myönteinen vaikutus ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen. ”The Nature-Based Solutions Vision 2030 Project” -ohjelman edustajat esittelivät COP26:ssa kahdeksan pohjoismaista tapaustutkimusta ja kymmenen politiikkavaihtoehtoa ja puhuivat vahvasti luontopohjaisten ratkaisujen puolesta.

10. COP26:n puolivälissä järjestetty Nordic Climate Action Talk Show kohdisti valokeilan muutamiin ydinkysymyksiin, kuten oikeudenmukaiseen siirtymään, kestävien ruokajärjestelmien rooliin ja kulttuurielämään muutosvoimina, joissa piilee valtava potentiaali ilmastotoimien tehostamiseen. Ilmastoviestintä puhutti niin ikään, ja siitä keskustelemassa olivat YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viestintäjohtajat.

Siinä olivat kaikki kymmenen kohokohtaamme. Kaikkiin pohjoismaisiin COP26-oheistapahtumiin voi tutustua jakelukumppanimme We Don't Have Timen sivustossa. We Don’t Have Time on maailman johtava ilmastonmuutokseen keskittyvä some-palvelu.

Pohjoismaiden pääministerit allekirjoittivat vuonna 2019 julkilausuman, jonka tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman kestävin alue vuoteen 2030 mennessä. Osana vision toteutusta on osallistuminen kansainväliseen ilmastotyöhön. Ja mikäpä olisi ollut parempi paikka tähän kuin YK:n COP26-ilmastokokous, joka pidettiin Glasgow’ssa 1.–12. marraskuuta.