COP27: ruokajärjestelmän muutos ilmastotoimien vauhdittajana

02.11.22 | Uutinen
Kvinde i supermarked
Photographer
Asger Ladefoged / Scanpix
Ruokajärjestelmien muuttaminen on välttämätöntä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi, joten aihetta on syytä käsitellä myös YK:n tulevassa COP27-ilmastokokouksessa Egyptin Sharm el-Sheikhissä. Tämän vuoksi kokouksen pohjoismainen paviljonki muuntautuu ruokajärjestelmäpaviljongiksi 12. marraskuuta.

Päivä saattaa yhteen poliitikkoja, asiantuntijoita ja tutkijoita keskustelemaan ratkaisuista, jotka edistävät globaalin ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymää ja tukevat siten ilmastotoimia.

Ruoantuotannolla ja ruokavalioilla on suuret ilmastovaikutukset. Syömämme ruoka ja sen tuotantotavat vaikuttavat ratkaisevasti sekä terveyteen että Pariisin ilmastosopimuksen toteutumiseen. Yli kolmasosa kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin maailman ruokajärjestelmästä. Ruoantuotanto on suurin yksittäinen uhka luonnon monimuotoisuudelle ja osasyyllinen maaperän ja vesistöjen tilan rappeutumiseen. Samalla yli 800 miljoonaa ihmistä kärsii ruokaturvattomuudesta. Kestävän ruoantuotannon lisähaasteena on se, että maataloussektori on erittäin altis ilmastonmuutokselle.

Ruokajärjestelmät vihreän siirtymän keskiössä

Katsantokannasta riippumatta on selvää, että kaikki kehityspolut ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5–2,0 asteeseen riippuvat ruokajärjestelmään tehtävistä muutoksista. Myös jokainen kestävän kehityksen tavoite kytkeytyy tavalla tai toisella ruoan arvoketjuun, mikä tekee ruoasta keskeisen ajurin ilmastonmuutoksen hillinnässä, muutokseen sopeutumisessa ja ilmastokestävyyden vahvistamisessa. Tästä huolimatta ruokajärjestelmät eivät vieläkään ole keskeinen osa ilmastoneuvotteluja.

Niinpä Pohjoismaiden ministerineuvosto muuntaa COP27-ilmastokokouksen pohjoismaisen paviljongin ruokajärjestelmäpaviljongiksi 12. marraskuuta. Tavoitteenamme on nostaa ruoantuotanto, maatalous ja ruokavaliot ilmastotoimien keskiöön ja etulinjaan. Pohjoismaisessa ruokajärjestelmäpaviljongissa tarkastellaan ja pohditaan ratkaisuja, toimia ja strategioita, joilla voitaisiin toteuttaa ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymä osana globaaleja ilmastotoimia.

Pohjoismaisia ratkaisuja globaaliin haasteeseen

Miten ruokajärjestelmien vaikeisiin haasteisiin voidaan vastata? Entä miten ruokajärjestelmät voidaan muuttaa ilmastoratkaisuksi? Pohjoismailta ei löydy kaikkia vastauksia, mutta pohjoismainen yhteistyö herättelee COP27-kokouksessa keskustelua tulevista kehitysaskelista. Pohjoismaat voivat vuosikymmenten yhteistyön ansiosta esitellä useita aloitteita, jotka sysivät kehitystä eteenpäin. Esimerkkinä ovat etenkin uudet kestävät pohjoismaiset ravitsemussuositukset, joihin kootaan ilmastofiksuun ruokavalioon liittyvä tutkimusnäyttö. Tule mukaan pohjoismaiseen ruokajärjestelmäpaviljonkiin käymään vaikeita mutta välttämättömiä keskusteluja ruoan kulutus- ja tuotantotapojen muuttamisesta tavalla, joka mahdollistaa kestävät ja terveelliset ruokajärjestelmät ja tukee kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Ohjelma

Kaikki ajat ovat Suomen aikaa.

14.00–14.30 Food systems transformation
Why we need to accelerate the transformation and how to do it

Esittelemme palkittua Big climate database -hiilijalanjälkityökalua, jonka tavoitteena on saada aikaan muutos kulutustottumuksissa, sekä keskeisiä löydöksiä UNEPin päästökuiluraportista, joka havainnollistaa ruokajärjestelmien muutoksen välttämättömyyttä maapallon tulevaisuuden kannalta. 

 CONCITO ja YK:n ympäristöohjelma UNEP

14.45–15.40 Sustainable Diets for Climate Action
A high-level panel about climate-smart dietary recommendations and
behavioural change

Syömämme ruoka ja sen tuotantotavat aiheuttavat mittaamatonta vahinkoa ympäristölle ja ilmastolle, mutta ne ovat haitallisia myös terveydelle. Ruokavaliot ovat välttämättömien ilmastotoimien keskeinen osatekijä, ja niihin tulisi keskittyä myös COP27-kokouksessa. Tapahtumassa pohjustetaan tulevien kestävien pohjoismaisten ravitsemussuositusten julkaisua keskustelemalla päivänpolttavista aiheista: kestävistä ja terveellisistä ruokavalioista, käyttäytymismuutoksista ja reilusta siirtymästä, joka tukee sekä ihmisten että maapallon terveyttä. Puhujat: 

  • Gerda Verburg, Scaling Up Nutrition (SUN) Movementin koordinaattori ja Yhdistyneiden kansakuntien apulaispääsihteeri 
  • Brent Loken, fil. toht., WWF:n Global Food Lead Scientist
  • Professori Rune Blomhoff, pohjoismaiset ravitsemussuositukset -työryhmän projektipäällikkö, Oslon yliopisto 
  • Pekka Kosonen, Suomen Egyptin-suurlähettiläs

Pohjoismaiden ministerineuvosto

16.00–17.00 Food Systems facing changes
Unlocking the untapped potential to secure resilience, sustainability and justice

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseen johtavissa kehityspoluissa on valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia, joka liittyy ruokajärjestelmiin. Tapahtumassa keskustellaan uusista innovaatioista ja monialaisista ilmastoratkaisuista, jotka voivat luoda tarvitsemiamme ilmastokestäviä ja oikeudenmukaisia ruokajärjestelmiä. Miltä huomisen ilmastofiksut ruokajärjestelmät näyttävät? Entä millainen rooli ilmastorahoituksella on niiden mahdollistamisessa? 

Suomen maa- ja metsätalousministeriö, WeEffect ja Pohjoismaiden ministerineuvosto

17.15–19.00 Future thinking for climate smart food systems
Enjoy food and join the conversation around climate-smart food systems

Vastaanotto keskittyy kansainvälisten ruokajärjestelmien keskeisiin trendeihin.

Summaamme COP27:n ensimmäisen viikon annin keskustelemalla siitä, miten tulevista ruokajärjestelmistä saataisiin terveyttä, kestävyyttä ja ilmastotoimia edistäviä.

Suomen maa- ja metsätalousministeriö, Pohjoismaiden ministerineuvoston Latvian-toimisto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto

Kaikki pohjoismaisen ruokajärjestelmäpaviljongin tapahtuvat suoratoistetaan verkossa.

Käytännön tietoa

Aika ja paikka: 12. marraskuuta klo 14.00–19.00 Suomen aikaa

Pohjoismainen ruokajärjestelmäpaviljonki sijaitsee COP27-ilmastokokouksen pohjoismaisessa paviljongissa, P97, Blue Zone -vyöhyke.

Päivän toteuttavat Pohjoismaiden ministerineuvosto yhdessä CONCITO-ajatushautomon, Suomen maa- ja metsätalousministeriön, kehitysyhteistyöjärjestö WeEffectin, UNEPin ja Pohjoismaiden ministerineuvoston Latvian-toimiston kanssa.